Pientä edistystä

Sunnuntaina 16.11 jatkoin yläkerran seinien levyttämistä. Sitä ennen jouduin purkamaan ruuvauskoneen, kun se alkoi pätkimään. Virtapiuhan lyhentäminen auttoi, joten ilmeisesti piuha oli päässyt katkeamaan koneen juuresta. Muutaman levyn jälkeen loppuivat ruuvit, joten kovin suurta edistystä ei tuona päivänä tapahtunut. Sanna villoitti alakerrassa viimeisen välipohjapalkkien uran - sen, jossa yläkerran kylppärin viemärilinja kulkee.

Maanantaina 17.11 Kermansaven uunimestari laatoitti takan. Ensivaikutelma "valmiista" takasta on positiivinen ja hyvin pitkälle odotuksia vastaava. Tietysti saumaus tulee tekemään suuren muutoksen - nyt saumat erottuvat suurella kontrastilla mattavalkoisista kaakeleista. Lisäksi lakikaakelit (takan päällä oleva kaakelointi) jäivät vielä asentamatta, sillä tuon kaakeloinnin alle jouduttiin tekemään pieni korotus. Kermansaven käsintehdyt kaakelit ovat sikäli erikoisia, että ne kääntyvät kulmien ympäri eli takan nurkkiin ei jää saumoja - näin myös takan takareunoissa. Lopputulos on huomattavasti huolitellumpi kuin kilpailijoiden kaakelitakoissa. Takkaa on nyt pidettävä kylmänä kolme vuorokautta, jonka jälkeen sitä saa taas alkaa lämmittämään yksi pieni pesällinen per päivä noin viikon ajan. Sitten ilmeisesti saa jo alkaa käyttämään rajoituksetta.

Maanantain omat hommat etenivät pienoisesti. Sanna oli vaihteeksi Norjassa työmatkalla. Minä hain matkalla raksalle lisää kipsilevyruuveja. Kyselin samalla K-Raudan hintoja lukoille ja kahvoille, mutta ne eivät pärjää luukkoliikeiden tingityille hinnoille. Sepon kanssa kävimme läpi tarvittavat käyttöveden osat ja viimeistelimme yläkerran kylppärin suunnitelmat lattian kaatojen suhteen. Jykän kanssa viimeistelimme tuulikaapin ja eteisen välisen seinänrungon, nostelimme muutaman seinälevyn yläkertaan ja levytimme päämakuuhuoneen ja siihen liittyvän vaatehuoneen välisen seinän. Lisäksi saimme aikaiseksi ensimmäisen version portaiden viereisestä matalasta seinänpätkästä. Siitä tuli sen verran huteran oloinen, että se tuskin on riittävän jäykkä levytettynäkään. Voi olla, että kulmaraudoitus auttaa, mutta saattaa olla, että tuo lyhyt (n. 1500 mm pitkä) ja matala (1000 mm) seinänpätkä joudutaan tukemaan katosta. Illan päätteeksi levytin yläkerran erillisen varaston. Se olikin mukavaa puuhaa, kun sai onnistumisen riemua vinon katon vaatimien leikkausten kanssa.

Tiistaina 18.11 Domuksen fiksaajat tulivat paikkamaalaamaan ikkunoiden naarmut ja kolhut sisäpuolelta. Yhden ikkunan yksi puu vaihdettiin kokonaan, sen vaurio oli niin paha. Minä olin paikalla tarkkailemassa tilannetta ja avustamassa mm. tikkaiden ja valojen siirtelyssä. Samalla viimeistelin alakerran keskuspölynimurin toisen rasian asennuksen, jotta kyseinen seinä voitiin levyttää myöhemmin illalla. Tuon Sannan työhuoneen ja eteisen välisen seinän lisäksi illalla levytettiin tuulikaapin ja eteisen välinen seinä.

Keskiviikkona 19.11 tilaamamme lattiamassa (Vetonit 6000) oli saapunut K-Rautaan. Kävimme hakemassa nuo 30 säkkiä matkalla raksalle. Jälleen K-Raudan lainakärry joutui kärsimään lievästä ylipainosta, mutta matkaahan ei ole kuin pari kilsaa rautakaupasta raksalle. Perillä roudasimme säkit kahden hengen ketjuna keittiöön. Sitten heitin lainakärryn takaisin ja jatkoimme ketjuroudausta keittiöstä yläkertaan. Loppuilta kului keittiön ja ruokailutilan katon kakkoskakkosten asentelussa. Tämä homma oli hyvä tehdä nyt, kun seuraavaksi päiväksi oli suunniteltu yläkerran kylppärin lattiavalu (vajaa tonni lisäpainoa välipohjan päälle) sekä sähköputkien vetoa.

Torstain 20.11 urakka oli yläkerran kylppärin lattian valu. Ensin valun alle sujautettiin suodatinkangas. Kankaan asennus olisi tietysti ollut helpompaa ennen raudoitusverkon ja lattialämmitysputkiston asennusta (ja ennen lumentuloa, jotta kangasta ei olisi tarvinnut leikellä hangessa). Vaan eipä tuollaista esitetty rakennekuvissa; tarve kävi ilmi vasta Maxitin ohjeesta, jossa uivan lattiarakenteen kerrotiin vaativan jonkinlaisen irroittajan valun ja vanerin väliin. Muovi olisi ollut helpompi sujauttaa verkon alle (ja halvempi), mutta sen kanssa olisi käynyt niin, että lattiavalu olisi jäänyt kahden kosteutta läpäisemättömän kalvon väliin. Mahdollinen ongelma siihen liittyen on jälleen näitä teoreettisten pohdintojen lokeroon kuuluvia juttuja, mutta kun tuota suodatinkangasta sattui olemaan vielä useampi kymmenen neliötä jäljellä, niin tämän pienenkään riskin eliminointi ei suuria ponnistuksia vaatinut. Kolmestaan saimme verkkoa nostettua sen verran, että kangas saatiin paikoilleen.

Itse valu lähti käyntiin roolien jakamisella. Sannan hommaksi annettiin veden annostelu, minä sain hoitaakseni massan valmistamisen ja Jykä hoiteli itse asian eli massan levittämisen ja tasoittamisen. Kun prosessi saatiin käyntiin, työ saatiin melko nopeasti hoidettua. Jonkinlaisia sementtipohjaisia massoja nähneelle tämä Vetonit 6000 oli koostumukseltaan outoa, ikään kuin liian kuivaa. Kasvatimme veden määrää ohjeen sallimaan 2,2 litraan per 25 kg, mutta yhä massa oli "haperoa". Jykä kuitenkin vakuutti, että sellaista sen kuuluu olla. Lopputuloksena oli hieman hauraan oloinen lattia, näin maallikon silmissä. Tätä kirjoittaessa lattia on jo hienotasoitettu, enkä enää epäile lopputuloksen laatua.

Perjantaina 21.11 pidimme raksavapaata. Sähkärit kävivät asentamassa suurimman osan seinärasioista. Homma saatiin alakerran osalta tehtyä kokonaan, mutta yläkerrassa oli jäänyt hieman vajaaksi. Osin siksi, että sieltä vielä puuttuu kylppäriä ympäröivät seinät, mutta myös siksi, että olivat tulleet toisiin ajatuksiin sen suhteen, mistä putket olisi hyvä vetää alakerran ryhmäkeskukselle. Jo valmiiden varausten hyödyntäminen (suoraan keskuksen yläpuolella) kuulemma vaatisi turhan rajuja läpivientejä yläkerran erillisen varaston seinärunkoon. Valmiit varaukset nousevat tuon portaikon viereisen matalan seinänosan kohdalla ylös, jolloin reititys niiden kautta vaatisi koukkaamista varaston kautta. Katsoimme lauantaina Juhanin kanssa uuden paikan sähköputkien läpiviennille. Totesimme, että radonputken vierestä sähköjen reititys onnistuu näppärästi. Edessä eivät ole yläkerran lattialämmitysputkisto eivätkä muut rakenteet. Radonputken koteloinnista joudutaan tekemään hieman suurempi kuin olisi aivan välttämätöntä, mutta se ei suuresti haittaa.

Lauantaina 22.11 menimme toteamaan sähkäreiden tekemiset. Ensin kuitenkin avustin Seppoa vesiputkien asennuksessa. Käyttövesien kytkentää piti hieman modifioida niin, että mahdollistettiin vedensyöttö maalämpöpumpulle samalla, kun estettiin veden pääsy muualle taloon. Homma ratkaistiin asentamalla talon pohjoispäädyn jakotukkien syöttöihin palloventtiilit. Teknisen tilan pienemmästä jakotukista syöttönsä saaavat pisteet (keittiö, wc:n allas, wc-pönttö) tulpattiin ja rakennusaikainen hana siirrettiin keittiöön. Lämpimän veden puolella tehtiin samat temput. Lisäksi maalämpöpumpun syöttöputkeen ja maalämpöpumpulta lämpimän veden jakotukin syöttöön tehtiin 3/4" liitäntä, jotta Arto saa ne kytkettyä seuraavana tiistaina.

Lauantaina aloitin "tuplaukset" eli väliseinien toisen puolen levytykset. Sanna meni edellä ja asensi villat seinärunkoihin. Ensimmäisen illan aikana tuplattua tuli pesuhuoneen ja ruokailutilan välinen seinä sekä Sannan työhuoneen seinät.

Sunnuntaina 23.11 tuplaaminen jatkui, tosin melko pienellä edistymisellä. Sanna sai villoitettua vessaa ja tuulikaappia. Minä kiinnittelin sähkörasioiden pohjia paikoilleen ja tein niille reikiä. Harjasin irtomuruset yläkerran kylppäriin lattiasta ja vetäisin telalla primeroinnin. Sitten asensin keittiön seinään yläkaappien kiinnityspuut ja kiinnittelin tuon seinän sähkörasian pohjat. Takkaa on kaakeloinnin jälkeen saanut taas lämmitellä ja nyt käytimme takkaa ensimmäistä kertaa ruuan valmistukseen: grillasimme tulipesän hiilloksella herkulliset makkarat. Ilta jäi lyhyeksi, sillä Sannan oli lähdettävä ajamaan Oulua kohti, jossa hänellä olisi palaveri seuraavana aamuna. Lumimyräkän vuoksi ajamiseen piti varata hieman enemmän aikaa.

Maanantaina 24.11 hain Espoon Lukkohuollosta ulko-ovien kahvat ja lukot. Raksalle mennessä kiepautin vielä K-Raudan kautta hakemassa yhden säkin Vetonit 3100:sta yläkerran kylppärin lattiaa varten. Lisäksi ostin kolmen harjan rappurallin. Sinkityn ja komean. Ja tietysti vielä yhden laatikon kipsilevyruuveja sekä halogeenipolttimoita - näitä saa näköjään ostaa jokaisella rautakauppakäynnillä. Raksalla en vaivautunut lumitöihin, vaikka ajoluiskan edessä oli pitkähkön miehen polvenkorkuinen kinos ja ajoluiskalla parikymmentä senttiä lunta. Puskin raksapakulla kinosten läpi ja putsasin ainoastaan etukuistin alueen lumesta. Oven eteen tälläsin rappurallin, jolla lumet saa pysäytettyä ulkopuolelle. Sitten mittasin saaviin 6,5 litraa vettä ja kannoin yläkertaan lämpenemään. Viereen roudasin vispilän ja Vetonit 3100 -säkin. Sitten imuroin vielä lattian, johon primerointi vielä nosti pientä murusta. Ennen Jykän tuloa asensin pääoven kahvan, jolla vihdoin pääsimme eroon ikkunakahvojen käytöstä. Kiinteän kahvan avulla ovesta kulkeminen helpottui merkittävästi. Illan varsinaiset hommat: Jykä veteli hienotasoitteen yläkerran kylppäriin, jonka jälkeen tuplasimme tuulikaapin väliseinät.

Tänään tiistaina 25.11 on jonkinlaiset mahdollisuudet vihdoin saada maalämpöpumppu käyntiin. Arto tulee paikalle tekemään kytkennät pumpulta vesijohtoihin. Lisäksi hänellä on agendallaan maapiirin uudelleenilmaus (siihen oli kuulemma jäänyt vielä ilmaa) ja lattiapiirien ilmaus. Sähkömiesten pitäisi käydä tekemässä puuttuva kytkentä pumpun päällä olevaan shunttiventtiiliin. Saas nähdä. Alunperin viikolle 43-44 haaveiltu lämpöjärjestelmän käynnistäminen on nyt noin kuukauden myöhässä, joten kovasti en ihmettelisi, jos vielä jokin aiheuttaisi viivästystä. Sen verran täytyy kuitenkin pehmentää, että Niben toimitusvaikeuksien vuoksi aikataulua tarkennettiin viikolle 46, joten tarkennetun aikataulun mukaan emme ole kuin 2 viikkoa jäljessä. Onneksi Honkkarista haettu 9-kilowattinen 99 euron laite on lunastanut paikkansa, eikä kylmästä ole tarvinnut kärsiä.