Nyt jo tarkenee

Vielä ei lämmitysjärjestelmä ole käynnissä, mutta tuvassa on jo suorastaan kuuma. Yläpohjan eristämisellä oli ilmeisen suuri vaikutus talon lämmönpitävyyteen, sillä nyt rakennuslämmittimen teho riittää nostamaan talon sisälämpötilan jopa kuumaksi. Tämä siitä huolimatta, että yhä kaksi oviaukkoa on vain rakennusmuovilla suljettuna. Vaikka sähkömittari tikittää lämmittimen päälläollessa hurjaa tahtia, pidämme lämmittimen täysillä, jotta saamme rakenteiden kosteutta poistettua. Lämpöä on luvassa lisää, sillä takkaa saa nyt jo lämmittää - perjantaina käytin takkaa ensimmäisen kerran kierto päällä. Pienen pesällisen polttaminen ei vielä sanottavasti lämmittänyt takan kylkiä, mutta eiköhän tuo jossain vaiheessa ala luovuttamaan varaamaansa lämpöä huonetilaan.

Keskiviikkona 5.11 Sanna sai teknisen tilan seinät pintamaalattua kahteen kertaan. Aikataulutus osui nappiin, sillä torstaina 6.11 edellisenä päivänä tontille pudotettu maalämpöpumppu kannettiin sisään.

Olin raksalla tuntia ennen kuin Tero saapui. Siinä ajassa ehdin nipin napin tyhjentää pääkeskuksen ja talon välisen alueen sekä kantaa osin pääsisäänkäynnin tukkeena olleet väliseinätolpat sisään. Tero toi pikkukaivurinsa traktorilla paikalle, ja traktoriin oli kytketty nostopiikit. Traktorin avulla yli 300-kiloinen masiina saatiin etukuistille, josta se kolmeen pekkaan saatiin kohtuullisella väännöllä lopulliselle paikalleen (Jykän ja itseni lisäksi avuksi oli hälytetty naapurin Jyrki). Työpaikaltani lainaamani nostokärry oli aivan liian heppoinen tuohon hommaan, mutta jonkinlainen apu siitä kuitenkin oli - kone saatiin sen avulla kynnyksen yli tuulikaapin puolelle. Siitä viimeiset metrit kone siirtyi pyörittämällä koneen omien jalkojen varassa, yhden nurkan ympäri kerrallaan. Minkäänlaisia materiaalivaurioita ei syntynyt teknisen tilan pintoihin taikka koneeseen. Ainoa vaurio syntyi minun oikean käden keskisormeeni, jonka avulla kokeilin, miltä tuo reilu 300 kg tuntuu, kun sen avulla puristetaan sormi betonia vasten. Juu, kyllä tuntui. Eiköhän tuon sormen kynnen leikkaamiset saa unohtaa seuraavaksi vuodeksi.

Kun maalämpöpumppua hivutettiin paikoilleen, Tero kaivoi uran pääkeskukselta talon pitkän päädylle kohtaan, josta sähkökaapeleille varattu putki alittaa anturan. Putken pää löytyi helpohkosti ja Juhani sai yllättävän helposti sujautettua 66-milliseen putkeen viisi kaapelia: peukalonvahvuisen maakaapelin yksinään ja neljä muuta nippuun teipattuna (maadoituksen paljas kupari, ohjauskaapeli ryhmäkeskukselta pääkeskukselle, kaapeli-TV, puhelin). Kun kaapelit olivat urassaan, niiden päälle lapioitiin parinkymmen sentin paksuinen peitto. Sen päälle vedettiin keltainen varoitusnauha, jonka jälkeen Tero tasoitti tienoon. Illan päätteeksi Jykä viimeisteli Sannan työhuoneen ja siihen liittyvän varaston välisen seinän levytyksen. Minä merkkasin vesimittarin paikan kaupungin vesilaitoksen asentajille, jotka seuraavana aamuna tulisivat asentamaan mittarin paikalleen.

Perjantaina 7.11 aloitimme Jykän kanssa yläkerran lattian kolmannen levykerroksen liimauksen. Sanna piti raksavapaata valmistellessaan seuraavan päivän lähtöään viikon työmatkalle. Saneerauslaasti vatkattiin alakerrassa 25 kg säkki kerrallaan 50 litran saavissa. Sitten saavi nostettiin yläkertaan ja laasti kammattiin lattiaan. Siihen levyt päälle. Helpommin homma olisi mennyt siten, että laasti olisi kammattu kyljellään olevaan levyyn, joka sitten olisi kumottu paikoilleen. Tuumasin kuitenkin, että valitulla menettelyllä saavutetaan parempi lopputulos, kun samalla tulee tasoitettua lämmitysputkiston uratäytön pienet vajaudet. Uratäyttöjen vajaudet aiheutuvat mm. massan kuivumisen aikana tapahtuvasta lievästä kutistumisesta. Perjantaina pääsimme noin puoleenväliin ja homma saatiin päätökseen lauantaina. Yhteensä homma vaati yli 20 tuntia, joten aivan pieni jopi ei tuokaan ollut. Kokonaisia levyjä liimasi paikoilleen suht ripeästi, mutta läpivientien vaatimat leikkaukset hidastivat hommaa aivan kuten ensimmäisenkin levykerroksen kohdalla. Nyt läpivientejä oli kaiken lisäksi enemmän kuin ensimmäisen levykerroksen aikaan - IV-kanaviston ja radonputken lisäksi keskuspölynimurin putkisto, yläkerran lattialämmityksen jakotukki ja sähköputket. Ennen rautakaupan sulkeutumista kävin hakemassa 6 kpl lattiakipsilevyä ja neljä säkkiä saneerauslaastia. Levyjen vajaus oli tuossa vaiheessa helppo laskea melko tarkasti, ja niinpä yli ei jäänyt kuin muutama soiro, reilusti alle koko levy. Lisälaastille ei sitten ollutkaan tarvetta, siinä laskut menivät jotenkin pieleen, mutta onhan tuolle tavaralle käyttöä muissa hommissa. Lauantai-illan päätteeksi kävin lattian läpi pienellä muurauskauhalla, jolla rapsutin saneerauslaastin pienet purseet ja roiskeet pois. Sitten imuroin kipsipölyt ja saneerauslaastin muruset pois. Melko tehoton on tuo Kärcherin imuri. Oliskohan sittenkin pitänyt satsata kokoluokkaa suurempaan vehkeeseen?

Perjantaina vesilaitoksen asentajat laittoivat vesimittarin paikoilleen ja Arto aloitti maalämpöpumpun asennuksen. Perjantaina Arto sai koneen kytkettyä lämmityspiiriin. Lauantaina homma jatkui mm. painesäiliön asennuksella. Putkien osalta asennuksen pitäisi valmistua maanantaina, suurin homma on kylmäpiirin ja lisävaraajan kytkentä. Uudenkiiltävinä hohtavat kupariputket ovat hienoa katseltavaa, kun ne on asennettu huolellisesti. Arto kiitteli, että asennusta helpottaa se, että koneeseen liitettävien putkien päät ovat oikeilla paikoillaan. Kiva, ettemme turhaan käyttäneet aikaa putkien sijoittelun suunnitteluun ja toteutukseen.

Tänään sunnuntaina olen yksin raksalla - Sanna lähti eilen viikon työmatkalleen Skotlantiin. Tarkoitus on saada yläkerran kylppäri siihen kuntoon, että Arto saa viiimeisen lämmityspiirin asennettua. Lisäksi ajattelin roudata tavaraa yläkertaan, kun siellä vihdoin on alusta, jonka päälle tavaraa voi laittaa. Koska on isänpäivä, en kehtaa pyytää ketään kantoapuun - täytyy yrittää keksiä keino, jolla yläkerran väliseinien kipsilevyjä saisi yksinään kammettua yläkertaan. Alakerran tilankäyttöä helpottaisi huomattavasti se, jos keittiössä oleva noin parinkymmenen levyn pino saataisiin pois edestä.

Tälle viikolle asetetusta neljästä tavoitteesta kolme onnistuttiin toteuttamaan. Neljättäkin tavoitetta kohti mentiin noin puoleenväliin, joten tyytymätön ei saa olla. Maalämpöpumpun käynnistys siirtyy joka tapauksessa viikolle 47, sillä Seppo on ensi viikon Kanariansaarilla tekemässä jotain aivan muuta kuin meidän pumpun käynnistys edellyttäisi. Liian myöhään hoksasimme, että kylmän veden syöttöä pumpulle ei saada tehtyä ilman Sepon työpanosta. Jotta vesi voidaan päästää pumpulle, on veden pääsy muille syötöille estettävä. Valitettavasti ainoastaan autotallin syötölle on oivallettu asentaa palloventtiili.