Sokkelin muurausta

Viivytysten vuoksi sokkelin muuraus pääsi alkamaan vasta tänään, lauantaina. Alkuhäslinkien jälkeen työ sujui ongelmitta ja ripeästi, päivän aikana paikkansa löysi noin 250 harkkoa. Laskujeni mukaan harkkoja menee n. 900 kpl, joten saimme ensimmäisen päivän aikana ladottua yli neljäsosan rakennusten harkoista. Ekille kiitos talkooavusta!

Päivän agendaan kuului länsi-, pohjois- ja itäseinän 4 varvia (luoteiskulman terassin kohdalla 3 varvia). Eteläseinä jätetään viimeiseksi, koska sen kohdalta laastia kuskataan sisään. Asuinrakennuksen osalta tehdään seuraavaksi ulkoseinän sisäänveto luoteiskulman kohdalla, pohjoispäädyn kuisti, kantavien väliseinien alaiset muurit ja sekä tänään tehtyjen seinien ylin, viides varvi. Ja viimeiseksi sitten autotallin sokkeli.

Aamun alkusählinkeihin kuului se, että itsensä tasaava laser oli kuljetusmoodissa, ts. se ei kompensoinut alustansa vinoutta. Päätä alkoi raavituttamaan, kun päädyn 9 metrin matkalla heittoa oli 100 mm! Nitropurkkia ei tarvittu lähinnä siksi, että silmä+järki sanoi, että moinen heitto ei ole mahdollista. Kun kuljetusasento napsautettiin pois päältä, alkoi laser hakemaan balanssinsa ja anturan korkoheitto rauhoittui siedettäviin arvoihin: ylimmän ja alimman kohdan ero mahtui 10 mm:iin. Tuossa oli vakavan virheen paikka. Mikäli laserin tripodi olisi ollut paremmin vaaterissa, olisi heitto ollut kohtuullisempi ja itsetasaavuuden poissaoloa ei kenties oltaisi huomattu. Tällöin muurauslinjat olisi pakotettu vääriin korkoihin. Hullua, että laite lähettää signaalia ja näyttää päällepäin tekevän hommaansa, vaikka itsetasaus on pois päältä.

Allaolevat kuvat otettiin, kun päivää oltiin lopettelemassa klo 15 aikoihin. Juuri tuolloin poutapilvet peittivät auringon. Pääosin päivä oli aurinkoinen, tuuleton ja lämmin; hiljalleen asusteita vähennettiin ja lopuksi rohkeimmat meistä työskentelivät T-paidassa.

Houston, we have liftoff

Eli vapaasti suomennettuna, olemme irtautuneet maasta. Eilen saatiin "kura" valutettua anturamuottiin. Betonin menekki osui arviohaarukan yläpäähän, ollen noin 21.7 m3. Ruduksen hurjan kokoiset betoniautot toivat tavaraa 22 m3 (6 + 8 + 8), josta noin 300 litran "jämä" valutettiin autotallin länsipäädyn penkkaan. Laskujeni mukaan anturan keskipaksuudeksi tuli hieman reilu 250 mm eli reilu 50 mm paksumpi kuin perustussunnitelmaan on piirretty. Ylimääräinen tanakkuus aiheutui siitä, että tietoisesti nostimme anturan yläpintaa noin 50 mm kompensoidaksemme pohjatäytön lievät epätasaisuudet. Vältyimme lapioinnilta, mutta monessa kohtaa anturamuottia jatkettiin alaspäin 50 mm siivulla, jopa täydellä kolmannella laudalla. Jälkeenpäin ajateltuna noin 20 mm nosto olisi riittänyt. Tasan 200 mm anturalla menekki olisi ollut 16,7 m3 + roiskeet, eli betonia kului noin 4.5 m3 enemmän kuin täysin optimoidussa tilanteessa olisi kulunut. Betonin noin 110 euron kuutiohinnalla saimme noin 500 eurolla vakuutuksen sille, että antura ei missään kohtaa alita 200 mm paksuutta. Toki täyttöaineksiakin kuluu nyt hieman enemmän, mutta perustukset ei ole se kohta, jossa aloitamme laadusta tinkimisen.

Itse valu kesti vajaa 2 tuntia. Yksi mies (Pekka) ohjasi kuran pumppuputkesta muottiin, yksi mies (Jykä) sohi kuraa sauvatäryttimellä ja minä tasasin massan laudanpätkällä anturamuotin yläreunaan. Oma tehtäväni ei mahdollistanut kovin ergonomista työasentoa, ja selkä oli illalla "raukea". Ruduksen pumppuauton operaattori ohjasi pumpun suutinta neljäntenä miehenä. Ja avovaimo dokumentoi tapahtuman 62 valokuvan saldolla.

Tästä eteenpäin rakennamme siis taloa. Emme enää valmistele talon paikkaa. Puhtaasti korkeuskäyriin pohjautuva valmiusaste on 250/8000 eli 3,1 %. Todellinen valmiusaste on onneksi hieman korkeampi.

Jykä vibraa, Pekka ohjaa kurasuutinta, Ruduksen mies ohjaa puomin kaukosäädintä. Minä pitelen lautaa.

Valu eteni pohjoispäädystä kadunpuoleista eteläpäätyä kohti. Viimeisenä valettiin autotallin antura kadun vieressä.

Työ on edennyt autotallin anturan puolelle. Autotallin antura on koko matkalta 600 mm leveä ja risteyskohtia vain yksi, joten sen tasoittaminen sujui helposti.

Noin vuorokauden kuluttua kävimme poistamassa sidelaudat ja poistamassa sidelautojen juureen jääneet purseet. Purseiden poisto on helppo tehdä vielä tässä vaiheessa petkeleellä tai betonilapiolla. Toinen vuorokausi kovettaa betonin jo niin kovaksi, että purseiden poisto ei onnistuisi ilman järeämpiä toimenpiteitä.

Kahden vuorokauden kuivumisen jälkeen, lauantaina, muotti purettiin. Apuna oli avovaimon veli Kalle ja kummipoika Sebastian. Anturoiden pinta oli jo erittäin kova, mutta sivut sopivan kosteat: betoni ei lohkeillut muottilautoja irrottaessa, mutta lauta irtosi betonista pienellä voimalla.

Autotallin antura riisuttuna lautamuotistaan. Viemäri on nostettu päätyyn tulevan varaston puolella ylös, mutta lopullinen viemäripiste tulee autotallin puolelle.

Rakentaminen alkoi

Maanantaina 7.4.2008 tontilla tehtiin ensimmäiset talon kokoonpanoa kasvattavat operaatiot: anturamuotin raudoitus aloitettiin. Lauantaina 5.4.2008 aloitimme anturamuotin rakentelua, mutta koska lautamuotti puretaan pois valun jälkeen, on maanantai se hetki, josta talon rakentuminen varsinaisesti alkoi. Yksi merkkipaalu. Anturan tekemisestä hieman juttua vielä tämän viestin lopussa.

Toinen merkkipaalu on talon pystytyksen aloitus. Klassikko-Talojen aikatauluvahvistus saatiin, ja aloituspäiväksi (ilmeisesti tavaran toimitus tontille?) on lukittu 13.5.2008. Reilussa neljässä viikossa perustusten tulisi olla tehtynä sekä sisä- ja ulkopuoliset täytöt hoidettu. Tässä vaiheessa olemme siinä uskossa, että aikataulu mahdollistaa osa-aikaisen etenemisen (illat ja viikonloput). Talkoot on suunniteltu Wapun tienoille, koska Wappu-päivän sijoittuminen torstaille mahdollistaa pitkän viikonlopun yhden vapaapäivän käyttämisellä. Ainakin veljeni on lupautunut töihin.

Vuodenvaihteen jälkeen on tapahtunut paljon, vaikka blogilla on ollut hiljaista.

Vastaava työnjohtaja vaihtui alkuvuoden aikana. Mikäli vastaavan työnjohtajan rooliin rakennushankkeessa suhtautuu vakavasti, kuten suositus on, ei tällaista vaihdosta tehdä kepeästi. Toisaalta, vaihtamista ei samoilla perusteilla ole myöskään syytä välttää, mikäli yhteistyö rakennuttajan ja vastaavan työnjohtajan välillä ei toimi toivotulla tavalla. Uusi vastaava työnjohtajamme on rakennusmestari Petri Teittinen. Petrillä on nuoresta iästään (36 v.) huolimatta 15-vuotinen kokemus vastaavan työnjohtajan tehtävien hoitamisesta. Petri toimii päätoimisesti Lohjan kaupungin rakennustyömaiden valvojana, mutta tekee pientalojen valvontaa sivutoimisesti. Petrin valintaa puolsi lisäksi hänen edellisten asiakkaidensa suositukset. Petri on ottanut paikkansa hienosti ja on edistänyt hankettamme jo monella tavalla.

Toinen henkilömuutos on se, että rakennesuunnittelun Klassikko-Taloilla tekee Janne Inkinen, eikä Tanja Liukkonen, kuten alkuperäinen suunnitelma oli. Tämä vaihdos on Klassikko-Talojen sisäinen työnjärjestely, ja se on toiminut hyvin. Jannen suunnitelmat ovat olleet virheettömiä, eivätkä ole aiheuttaneet nurinaa rakennusvalvonnassa.

Keittiösuunnittelu on ollut jatkuva prosessi syksystä lähtien. Keittiö on keskeinen osa taloa, jonka toimivuus määrää hyvin suurelta osin koko talon toimivuuden. Suunnittelu on tapahtunut hieman hallitsematonta prosessia käyttäen, mutta nyt alkaa layout olemaan selvillä. Meille tulee L-mallinen keittiö saarekkeella. Tässä vaiheessa tämä tieto riittää, mutta melko varmasti olemme valinneet myös pintamateriaalit. Lähtökohtana on selkeys ja ajattomuus. Eli turhien kikkailujen ja pintatrendien välttäminen.

Keittiön lisäksi olemme hakeneet ratkaisua mm. takalle, kodinhoitohuoneelle, saunalle ja märkätiloille. Ja tietysti olemme pähkäilleet lämmitysjärjestelmän valinnan kanssa. Jälkimmäisen kohdalla strategiaksi on muodostunut päätösten lykkääminen ja vaihtoehtojen auki pitäminen mahdollisimman kauas. Anturan alle jätettiin varaukset maalämpöjärjestelmän keruupiirille (2 kpl 110-millistä viemäriputkea), koska maalämpö on vielä toistaiseksi vaihtoehdoista todennäköisin. Kummastusta on kuitenkin herättänyt ilma-vesilämpöpumput (tai vesi-ilmalämpöpumput, VILP - molempia termejä näkee käytettävän): puolueetonta tietoa on niukasti saatavilla, mutta eräiden väitteiden mukaan ilma-vesilämpöpumpulla päästään samoihin vuosihyötysuhteisiin kuin maalämmöllä. Tämä perustuu siihen, että ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on kesäaikaan hieman parempi kuin maalämmön. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän investointikustannus on noin 30% pienempi kuin maalämpöjärjestelmän ja markkinoille on tullut laitteita, joiden kapasiteetin tulisi riittää talomme ja käyttövetemme lämmittämiseen. Kenties mielenkiintoisiin ehdokas on Sanyon uusi 9kW:n malli.

Talon ja autotallin anturamuotteja siis ollaan rakenneltu lauantaista lähtien. Menetelmä on perinteinen: lautamuotti. Laudat ja raudat hankittiin Rautiasta, jonne tässä yhteydessä avasimme rakentajatilin. Viikonlopun hieman lyhyiden työpäivien päätteeksi talon anturan laudoitus oli valmis. Saattaa kuulostaa hitaalta etenemiseltä (ja sitä se ehkä olikin), mutta talon antura ei ole aivan niin yksinkertainen kuin talon muodon perusteella voisi olettaa. Maanantai- ja tiistai-iltana ollan edetty kahdella rintamalla: talon anturan raudoitusta on työstänyt Jykä; avovaimo ja minä olemme rakentaneet tallin lautamuottia. Eilen tiistaina vettä satoi koko ajan, välillä jopa kaatamalla. Pieni sade helpottaa hengitystä, mutta eiliseen meinasimme hukkua. Heikoissa sääoloissa työskentelyyn on kannustanut se, että anturan valu on aikataulutettu torstaille klo 16. Muurauksen piti alkaa viikonloppuna, mutta juuri saamani tiedon mukaan muurari joutuu lykkäämään aloitusta. No, sittenpä sitä saa rauhassa purkaa muotteja viikonloppuna.

Valmiit anturamuotit raudoitettuna.