Budjetoinnista

Toinen blogikirjoitus tänään! Ehkä tämä paikkaa taannoiset hiljaiset hetket. (Ja samalla paljastaa, että projekti pyörii mielessä, mutta blogiviestien kirjoittamista tähdellisempää tekemistä ei nyt pysty järjestämään.) Istun Naisten Kympin reitin varrella ja odottelen Sannan ohijuoksua.

Aiheena siis budjetointi. Ajattelin jättää raha-asioista puhumisen ajankohtaan, jolloin käyttämämme rahamäärä ylittää puolet (50%) kokonaisbudjetista. Otan varaslähdön. Tällä hetkellä olemme laittaneet hankkeeseen rahaa 48.80% siitä rahamäärästä, joka tämänhetkisen arviomme mukaan hanke kokonaisuudessaan tulee maksamaan. Budjettimme sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kustannuserät, mukaanlukien tontti, autotalli/varasto -rakennus ja pihatyöt.

Alla on kuva kustannusten jakaantumisesta pääryhmittäin. Häveliäissyistä en paljasta absoluuttisia euromääriä. Ja ovathan ne tavallaan toisarvoisia muille kuin meille henkilökohtaisesti (ja pankille). Allaolevalla kuvalla pyrin tiettyjen summien sijaan osoittamaan talohankkeen kustannusten leveän jakaantumisen. Paljon kuulee puhuttavan siitä, että talohankkeeseen ryhtyvillä ei ole realistista ymmärrystä siitä, mitä hanke kokonaisuudessaan maksaa ja minkä osuuden kokonaiskustannuksista kattaa talopaketti. Kokeneemmat toppuuttelevat innokkaita talonrakennukseen ryhtyviä sillä, että talopaketin hinta on hankkeessa noin kolmasosa. Eli kertomalla talopaketin hinta kolmella saadaan hankkeen kokonaishinta. Omien havaintojeni mukaan tälläkin laskukaavalla tapahtuu se hyvin yleinen virhe, kustannusten aliarvioiminen. Budjettimme on toistaiseksi pitänyt melko hyvin kutinsa. Noin "puolessavälissä" arviomme on heittänyt 1,28%. Ja onneksi siihen parempaan suuntaan. Ja meillä tuo edellä mainittu kerroin talopaketin ja kokonaiskustannusten välillä on karvan yli neljä (4). Tämä siitä huolimatta, että talopakettimme toimitussisältö on laadultaan ja määrältään kattava. Sanoisin, että keskimääräistä arvokkaampi (mm. energiataloudellisuuteen liittyvät ratkaisut sekä eräät muut materiaalivalinnat). Neuvoisin siis aivan ensimmäisissä laskelmissa lähtemään siitä, että talopaketin hinta on neljännes kokonaishinnasta. Tietysti tontin hinta vaikuttaa yhtälöön suuresti. Ja luonnollisestikin tuhat muuta tekijää. Oikeastihan budjetointia ei talopaketin hintojen perusteella pidä tehdä lainkaan; halusin vain tuoda asian esille, koska tiedän laskentatavan olevan yleinen. Eräiden talovalmistajien tapa markkinoida tuotteitaan varmasti kannustaa laskentakaavan käyttöön.



"Oikea" tapa budjetoida hanke on listata kaikki hankkeeseen liittyvät osakustannukset riittävän tarkalla tasolla eroteltuna ja arvioida kukin osakustannus erikseen. Jotkut laskentaohjelmat tekevät myös kohtuullisia arvioita, mutta niiden osumatarkkuus alenee dramaattisesti, mikäli talossa on yhtään epätyypillisempiä ratkaisuja. Sanoisin, että laskentaohjelmien osumatarkkuus on luokkaa +/- 10%. Ja luulenpa, että voittopuolisesti heitto on siihen huonompaan suuntaan.

Meidän budjettimme sisältää 114 riviä. Tälle tarkkuudelle pilkottuna yksittäisen rivin hinta on jo amatöörinkin arvioitavissa kohtalaisella tarkkuudella. En enää muista, mistä löysin budjettimme rakenteelle mallin, mutta se oli kyllä ihan yleisesti saatavilla.

Tällä hetkellä budjettinamme toimivassa Excel-tiedostossa on lähes 200 riviä, mikä taas johtuu siitä, että sama Excel-taulukko palvelee muitakin funktioita (kirjanpito, kassavirran hallinta, laskujen hallinta muutamat mainitakseni). Esimerkki: yksi alkuperäisen budjetin rivi realisoituu useampana kuin yhtenä maksuna, jolloin se generoi kylkeensä toisen rivin. Excel-virityksissään itse kukin voi mennä niin pitkälle kuin haluaa, mutta pääasia on se, että taulukkoon saa tallennettua ja haettua tarvitsemansa tiedon mahdollisimman vähällä vaivalla ja virheettä. Itse olen tehnyt jonkin verran automatisointia yksinkertaisilla kaavoilla sekä jonkin verran Excelin ohjelmointikieltä käyttäen.

Melkein harjassa

Viikko on jälleen vierähtänyt ja edistyminen näkyy allaolevissa kuvissa. Asennusryhmä tekee yhä vakuuttavaa jälkeä ja tulosta syntyy hämmästyttävällä vauhdilla. Työpäiviä on nyt käytetty noin 7.5 kappaletta ja pian on vuorossa kattoristikoiden paikoilleen nostaminen. Alan uskomaan, että tarkennettu arvio neljän (4) viikon asennusajasta pitää paikkansa. Alkuperäinen, ilmeisesti talotehtaan tietojärjestelmän laskema arvio oli 35 työpäivää eli kalenteriajassa noin seitsemän (7) viikkoa.

Eilen lauantaina kävimme tontilla tekemässä muutaman pikkuhomman.

1) Muovien poisto. Poistimme muovit ulkolattioden valujen päältä. Ruduksen ohjeen mukaan muovia on hyvä pitää valun päällä kuivumisen hidastamiseksi (ja halkeilun estämiseksi) vähintään viikko. Pinta näyttää hyvältä, eikä halkeamia ole näkyvissä. Parhaiten onnistui sisäänkäynnin edusta - ihan oma idea bitumihuopakaistaleen käytöstä muotin sisäseinässä toimi yllättävän hyvin ja lopputuloksena on sileä reuna.

2) Murtuneen perusmuurin korjaus. Asennusryhmän harvoja töppäyksiä on se, että kolauttivat yhden kantavan seinän perusmuuria siten, että ylimmän harkon sauma murtui. Kyseessä on eteisen ja Sannan työhuoneen välinen pikku seinänpätkä, vain noin 40 cm pituinen. Tiedossa oli, että kyseinen kohta on herkkä murtumaan ja suojasimme kyseisen "pilarin" vuoraamalla se styroksilla täyttöjen aikana. Ongelma ei ole suuri ja lattiavalu olisi luultavasti ollut aivan riittävä tuki mahdollista ylimmän harkon nurjahdusta vastaan. Vastaavamme, Petri, kuitenkin totesi, että varmuuden vuoksi murtuneen sauman ympärille kannattaa valaa betonivahvike. Eipä tuo iso työ ollut ja materiaalia meni 10 euron edestä (2 kappaletta kuivabetonisäkkiä). Kaivoin sepeliä jonkun verran "pilarin" ympäriltä, tein muotin ja sulloin sen täyteen betonia. Yläreunan tasasin noin 10 mm lattiavalun alle, millä sain valun ulottumaan noin 15 cm murtuneen kohdan yläpuolelle. Muotin korkeus on noin 40 cm, joten alaspäin murtunut kohta ylitettiin reilummin. Varmuuden vuoksi upotin betonimassaan muutaman harjateräksen pystyyn.

3) Pohjoispäädyn kodinhoitohuoneen oven edustan lattiavalun reunan tasoitus. En tainnut aikaisemmin mainita asiasta, mutta kyseisen lattian valu epäonnistui sikäli, että muotti antoi hieman periksi. Kaiken kiireen keskellä muotin tukeminen tehtiin hieman vasemmalla kädellä, jonka seurauksena muotti pullisteli keskikohdalta noin 30 mm ulospäin. Ongelma olisi voitu korjata oikaisulaastilla. Ja luultavasti reunapinta tullaan joka tapauksessa päällystämään puulla - samalla tavaralla, jota laitetaan itse lattiapintaan. Päätin kuitenkin oikaista tuon kohdan valua seuraavana päivänä, kun betoni ei ollut vielä lopullisesti kovettunut. Viikko sitten perjantaina sivalsin pullistuneen kohdan timanttilaikalla suoraksi. 230 mm laikka ulottuu vain vajaaseen 10 cm syvyyteen, joten loppuosa reunasta (kokonaispaksuus noin 30 cm) oli poistettava lekalla. Parin tunnin moukaroinnin päätteeksi reuna oli suora, mutta luonnollisestikaan ei kovin tasainen. Eilen tasoitin reunan hienorakeisella betonilla (S-30). Homma oli aika erilaista kuin oikaisulaastilla tasoittaminen, eikä lopputuloksena ollut kovin sileä taikka tasainen pinta. Vaan eipä ulkonäöllä tuossa niin suurta merkitystä ole. Mikäli päädymme laittamaan reunaan saman kivirouheen kuin sokkeliin, niin reunan joutunee tasoittamaan vielä oikaisulaastilla.

4) Siivousta. Keräsimme pakuun niin paljon juhannuskokossa poltettavaa jätettä kuin saimme mahtumaan (laudanpätkää, talotehtaan nyyttien suojapahveja, etc). Pakun seinät pullottaen ajoimme Sannan vanhempien luo ja nostimme lastin hyvässä kasvuvaiheessa olevaan juhannuskokkoon. Poltettavan materiaalin toimituksesta saimme palkkioksi rantasaunan maukkaat löylyt (talviturkki tuli heitettyä pois) sekä grillissä valmistetun maistuvan illallisen.
Siivouksesta muutama sana. Asennusryhmämme on esimerkillisen siistiä väkeä. Rakennusjätteitä ei jätetä lojumaan ympäriinsä, emmekä ole tontille tullessamme koskaan kohdanneet likimainkaan sellaista sotkua kuin tiedämme hyvin tavallista olevan. Toisaalta, tehtaan valmispalikoista rakennettaessa jätettä ei kovin paljoa edes synny. Ainoastaan maahan pudonneiden naulojen määrä on yllättänyt. Olemme keränneet arviolta pari kilogrammaa asennusryhmän pudottamia erilaisia nauloja. Pääosin naulat ovat käytettyjä (luultavasti reivauslankkujen ja muiden tilapäistukien poistossa irrotettuja), mutta joukossa on paljon myös iskemättömän näköisiä. Tuskinpa noista olisi suurta haittaa lattiastyroksien alla, mutta Sanna niitä on keräillyt pois.

Kadun puoleinen pääty alkaa olemaan rungoltaan valmis. Sisääntulon ylle tuleva parveke vain puuttuu.

Idän puoleinen seinä sekä pohjoispäädyn seinät ovat saaneet tuulensuojalevyä päällensä alakerran osuudelta. Tuulensuojalevy on 25 mm Runkoleijona. Ikävän näköistä tavaraa, mutta ymmärtääksemme tuulensuojalevymateriaalien kuningas ominaisuuksiltaan. Etualalla näkyy saunan ikkuna-aukko. Seinälle tuleva oviaukko on vielä puhkaisematta. Muovin alla näkyy tuo ylempänä mainittu lattia, jota jouduin hieman oikaisemaan.

Lännestä katsottuna talo näyttää huomattavasti keskeneräisemmältä. Suurten ikkunoiden kohdalta puuttuu yläjuoksu ja terassin päältä puuttuu parveke. Allekirjoittanut itse nojailee päämakkarin ikkuna-aukkoon. Yläkerrassa on harvalaudoitus pääosin ladottu ja kevyesti heftattu paikoilleen. Harvalaudoituksen asentaminen ei kuulunut toimitussisältöön, mutta kaipa asennusryhmä on homman tehnyt ihan omaa työturvallisuuttaan ajatellen.

Ja vielä tällainen kuvakulma. Nopeasti katsottuna "talo" näyttää ad hoc -tyyliin kasatulta, hahmottomalta risukasalta. Lähempi tarkastelu paikan päällä ja varsinkin talon sisällä kuitenkin muuttaa tilanteen: risukasa alkaa jo tuntumaan talolta. Varsinkin yläkerrassa tepastelu antaa minulle vahvan talossa liikkumisen illuusion. Enkä sano tätä vain kiusatakseni Sannaa, joka korkeanpaikankammoisena ei uskaltanut kiivetä tikkaita yläkertaan kokemaan tuo vaikutelma. Kun taloa on monta kuukautta pyöritellyt tietokoneella kolmiulotteisena mallina, niin ensikokemus vastaavasta reaalimaailmasta on hämmästyttävä. Alitajunta luultavasti sotkee reaalimaailman keskeneräisyyteen mukaan tietokonesimulaatiosta muistiin palaneita kuvia.

Kuvia

Tässä edellisiin viesteihin liittyviä kuvia.

Tässä lopputulos "varsinaisten" täyttöjen jälkeen. Maanantaiksi jäi jonkin verran asuinrakennuksen sisäpuolisia täyttöjä (lähinnä saunan katoksen lattia edustalla) sekä ulkopuoliset täytöt routaeristeineen.

Tilanne vajaa viikko täyttöjen jälkeen lauantaina 10.5.2008. Työn alla ovat kolme ulkolattiaa, joiden muotteja työstetään. Eristeet asennettiin pari päivää aikaisemmin, raudoitukset tehtiin seuraavana päivänä.

Tilanne tiistaina 13.5 aamulla, kun talopaketin ensimmäinen toimitus tuli tontille. Edelliselle päivälle aikataulutettu valu jouduttiin perumaan, joten väliseinien 45 mm korotus (aluspuun korkuinen), pilarien jatkot ja kolme ulkolattiaa ovat valamatta. Asennusryhmän toimintaa nämä puutteet eivät tässä vaiheessa haittaa.

Tilanne keskiviikkona 14.5 iltapäivällä. Aluspuu asennettu ja puolet talon 1. kerroksen ulkoseinistä on pystyssä. Nopeasti se alkoi näyttämään talolta. Keskiviikkona illalla valoin väliseinien korotukset pussitavarasta siltä varalta, että seuraavaksi päiväksi aikataulutettu valu jouduttaisiin jälleen perumaan. Turhaan pyörittelin betonimyllyä, sillä valu todella aloitettiin seuraavana päivänä klo 16.

Tilanne perjantaina 16.5 alkuillasta. Kaikki 1. kerroksen ulkoseinien rungot paikoillaan, samoin kantavat väliseinät pääosin. Purimme kolmen ulkolattian muotit, kastelimme valujen pinnat ja peittelimme rakennusmuovilla. Edustalla näkyvällä seinällä erottuvat neljän suuren ikkunan hahmot.

Purkurauta on osoittautunut viisaaksi hankinnaksi. Vähemmälläkin hauiksella muotin purkaminen onnistuu hengästymättä. Terassin pariovien aukko aukeaa olohuoneeseen. Terassin lopullinen pinta lienee puinen, mutta myös laattaa harkitaan.

Kadulta näkyy paremmin se, miten talon eri puoliskoja pystytetään. Oikeanpuoleinen osa tehdään kahdesta osasta, kerros kerrallaan. Lähes kokonaan auki oleva vasen puoli tehdään "yhdestä puusta"

Talon pystytys alkoi

Taas on ollut blogilla hiljaista. Siitä voi päätellä, että kiireitä pidellyt. Tarkoitus on laittaa jossain vaiheessa vinkkikokoelmaa "kollegoille", mutta heti kärkeen voin antaa ensimmäisen: varaa riittävästi aikaa perustusten viimeistelyyn - pienistä puroista ne suuretkin virrat syntyvät ja perustusten viimeistelyyn liittyy useita pieniää puroja. Toki asiaa helpottaa se, jos tietää, mitkä asiat kannattaa tehdä missäkin järjestyksessä ja mitkä voi siirtää myöhemmäksi. Se vinkeistä tällä kertaa, myöhemmin tulossa kattavampi listaus.

Talon pystytys siis alkoi. Klassikko-Talojen toiminta jatkui tämänkin vaiheen osalta luottamusta herättävänä. Aikataulu piti sekunnilleen - kaaauan sitten sovittu asennusaikataulu realisoitui siten, että sovittuna päivänä 13.5 kello 8.00 paikalla oli asennusryhmä ja paikalle saapui Koskisen tavarantoimitus (kuvia tulossa myöhemmin). Läheskään koko toimitussisältöä ei tuoda ensi vaiheessa, mutta siitä huolimatta tavaran määrä oli pökerryttävä. Asennusryhmä ohjasi tavarat sopiville paikoilleen mahdollisimman kätevän asentamisen mahdollistamiseksi. Kadun edustalle jäi vielä riittävä tila betonipumppuautolle, jonka pitäisi saapua tänään tuomaan terassien ja kuistien betonimassa. Ai niin, edellisenä päivänä (maanantaina 12.5) tontille tuotiin kattoristikot.

Toimituksen purku kesti noin kaksi tuntia. Purkamisen jälkeen mitattiin perustukset, mikä tietysti oli jännä tilanne. Klassikko-Talojen määrittelemä toleranssi on +/- 5 mm ristimittojen ja sokkelin yläpinnan koron suhteen. Tunsin helpotusta ja ylpeyttäkin, kun perustuksemme täytti vaatimukset ja kun asennusryhmä jopa kehui työn laatua.

Ensimmäisten kahden päivän aikana pystyyn nousivat itäinen pitkä seinä alakerran osalta sekä puolet pohjois- ja eteläpäätyjen lyhyistä seinistä (kuvia tulossa myöhemmin). Puutavara näytti laadukkaalta samoin kuin asennuksenkin laatu. Juuri tämän vuoksi halusimme paikalleen rakennettavan talopaketin: pääsee omin silmin toteamaan, mistä talon rakenteet muodostuvat. Helpoin mahdollinen tapa rakentaa tämä ei varmasti ole. Eikä halvinkaan. Vastapäisellä naapurilla kesti noin kaksi päivää saattaa talonsa siihen valmiusasteeseen, jossa meidän pitäisi olla nelisen viikon kuluttua. Elämä on valintoja.

Palaan hieman taaksepäin ajassa ja täytän edellisen viestin ja tämän viestin väliin jäävän aukon. Maanantaina 5.5 tehtiin täyttöjen viimeistelyä. Tontille tuotiin viimeiset 3 kasetillista 5/16-sepeliä, joten yhteensä tätä lajia meni kutakuinkin arvioitu määrä eli täydet 10 kasetillista (n. 400 tonnia). Avovaimon isä Pekka oli apuna asentamassa viimeiset pätkät sadevesiputkistoa ja ulkopuoliset routaeristeet. Päivä oli pitkä ja raskas, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Suurkiitokset jälleen Pekalle. Ulkopuoliset routaeristeet asennettiin tiiviisti ja tarkoituksenmukaisesti ulospäin kallistuviksi ja päälle laitettiin vielä varmuuden vuoksi rakennusmuovi. Vesa Kunttu hoiti kaivinkonehommat hienosti ja pyyhkäisi ensimmäisen version tontin pintamuodoksi montusta kaivetulla maalla. Lopulliset muodot säädetään myöhemmin, nyt vain varmistettiin se, että pinta viettää sopivasti poispäin rakennuksista ja että tontti on riittävän tasainen mahdollistamaan rakennuspuuhat ja tavaran varastoinnin. Yllätyksekseni talon alta kaivettua maata jäi vielä melko keko; itse olin lähinnä huolissani siitä, riittääkö omasta takaa löytyvä täytemaa tasaamaan tontin. Jonkin verran sitä vielä uppoaa sellaisiin kohtiin, joita nyt ei saatu tasattua (mm. kohtaan, jossa nyt makaavat noin 10 m3 tontilta kaadettuja puita), mutta lienee niin, että kasasta riittää myös naapureille. Selitys arvioitua pienemmälle täytemaan menekille lienee se, että sepeliä on erittäin reilusti yli minimimäärien joka paikassa rakennusten ympärillä.

Tiistaina 6.5 emme menneet tontille lainkaan. Vapaapäivä edellisen päivän ponnistelujen jälkeen. Keskiviikkona menimme tontille, mutta sorruimme näpertelemään hieman toissijaisia juttuja. Sanna harjasi sokkelin yläpinnan puhtaaksi, minä viimeistelin ulkopuoliset täytöt patolevyn ylälistan kanssa tasaan. Tämänkin illan olisi voinut käyttää tehokkaammin ja oleellisimpiin asioihin.

Torstaina 8.5 kärräsin sepeliä terassin ja kahden kuistin pohjaksi. Täyttöjen yhteydessä nämä jäivät hieman vajaiksi, sillä myös nämä "laatikot" täytettiin suurinpirtein tasakorkoon ulkoseinämien routaeristeen yläreunan kanssa. Tarkoitus oli, että näiden ulkolattioiden täyttö tehdään n. 150 mm korkeammaksi ja reunoiltaan 45 asteen kulmassa viistetyiksi. No, eipä tuossa paria tuntia enempää mennyt kottikärryillä kärrätessä. Kärräyksen jälkeen muotoilimme nuo "kakut" ja tiivistimme laudalla tampaten. Sitten ladoimme päälle styroksit kaksinkertaisena (100 mm). EPS Routa -paketteja oli tilattu 28 kpl ja kun nämä viimeiset käyttökohteet saatiin tehtyä yli jäi melko tasan yksi paketti. Aivan, kuten laskin - yhden paketin ekstraa tilasin varmuuden vuoksi.

Perjantaina 9.5 pidimme taas vapaapäivän, koska jälleen kuvittelimme, että homma on hyvällä mallilla maanantaiksi aikataulutettua ulkolattioden valua ja tiistaiksi aikataulutettua talopaketin saapumista ajatellen. Typerää.

Lauantaina 10.5 ajelimme tontille Rautian kautta (tähän liittyy yksi vinkki tulevassa vinkkilistassa). Hain täydennystä harjateräksiin, raudoituksen korokejalkoja sekä juotos- ja kuivabetonia. Tein sokkelin yläpinnan tasoituksen kuivabetonilla. Eli siis ylimmän harkon uran täyttämisen. Tällä varmistetaan lähinnä tiiveys alajuoksun ja sokkelin välillä. Lisäksi täytin pilarit juotosbetonilla, talon kaksi 3-harkkoista ja tallin kaksi 4-harkkoista. Jykä naputteli ulkolattoiden lautamuotit. Illalla tein ensimmäisen ulkolattian, sisääntulon edustan, raudoituksen. Raudoitus on suunniteltu ns. venäläisillä varmuuskertoimilla ja rautaa sai taivutella hurjat määrät. Anturan hakasten vääntelyn jälkeen swingin käyttö kuitenkin sujui jo rutiinilla ja sain omasta mielestäni nuo reunavahvitusten umpihakaset oikein hyvin onnistumaan - kaikki noin 50 kappaletta. 8-millisten umpihakasten sisällä lattian ulkoreunalla kiertää 3 kappaletta 10-millistä harjaterästä ja koko komeuden sinetöi 8x200-millinen teräsverkko. Näissäkin oli rälläköimistä ja pokkaamista. Surraamista (terästen sitomista ns. viiksilangalla) riitti siinä määrin, että vieläkin sormien nivelissä tuntuu. Ja selkä paloi, kun sunnuntaina tein raudoitukset kahdelle muulle lattialle.

Sunnuntaina 11.5 teimme raudoitukset "isolle" terassille ja pohjoiskatoksen lattialle. Lisäksi teimme valumuotit väliseinien 45 mm korotukselle ja kahden pilarin 470 mm korotukselle. En vieläkään oikein ymmärrä tätä rakenneratkaisua, mutta kaipa se on hyvä. Sunnutai meni aika pitkäksi, mutta illalla olimme tyytyväisiä siitä, että saimme kaiken tehtyä, joka tulevien päivien ohjelma edellytti.

Maanantaina 12.5 lattioiden valu jouduttiin perumaan, koska hommaan lupautunut Pekka sairastui. Harmitti. Jälkeenpäin harmitti vielä enemmän, kun pumppuautojen ja tekijöiden saaminen tontille yhtäaikaisesti osoittautui haastavaksi tehtäväksi. (Tänään torstaina 15.5 se on tarkoitus tehdä, mutta en usko ennenkuin näen.) Kismitti niin, etten mennyt tontille ollenkaan. Seuraavaksi koitti tiistaiaamu, josta kerroinkin tämän viestin alussa. Pitkä viikko takana. Myönnän, että piti tarkistaa erinäisistä lähteistä, mitä viikkoon sisältyi. Näköjään rajallista muistiaan on alkanut säännöstelemään siten, että menneet asiat pyyhitään mahdollisimman pian pois, jotta tilaa jää niiden asioiden muistamiselle, jota seuraavaksi täytyy tehdä.

Kuvia tulossa myöhemmin.

Muurauksesta täyttöön

Edellisestä viestistä on vierähtänyt aikaa. Noin kaksi viikkoa sitten lauantaina alkoi sokkelin muuraus, joka saatiin valmiiksi viikossa. Jari muurasi ja apumiehinä häärivät vuoroin Sannan isä Pekka, vuoroin minä itse. Sanna ehti tontille harvemmin, mistä syystä kuvia muurauksesta ei ole kuin ensimmäiseltä päivältä (ks. edellinen viesti).

Viikko sitten lauantaina (26.4) veljeni tuli tontille päiväksi töihin, matkallaan Saksasta kotiin. Oli käynyt ostamassa Günterilta moottoripyörän, ja tonttimme sijoittui sopivasti paluureitille. Velipoika sai työkseen asentaa routaeristeet asuinrakennuksen ulkoseiniin. Lisäksi hän hoiti logistisia tehtäviä varsin innovatiivisella tavalla. Minullekin selvisi se, että ei pakettiauton takaluukkua ole tarve pitää kiinni tavaraa kuskatessa - auki ollessaan se mahdollistaa huomattavasti joustavamman tilankäytön.

Itse olin aamupäivän Jarin hanttina ja loppupäivän tein anturan ja sokkelin välistä viistettä. Meillä jäi yksi kokonainen 1000 kg:n säkki muurauslaastia ja pohjallinen toista. Tämä riitti juuri sopivasti anturan viisteytykseen.

Sunnuntaina teimme Sannan kanssa hieman lyhyemmän päivän. Sanna taiteili autotallin anturan viisteytyksen ja minä asensin autotallin seinien styroksit. Mikäli tuossa kohden olisin tarkistanut aikataulun, emme olisi jättäneet päivää niin lyhyeksi. Minulle paljastui hieman viime tipassa se, että hyvin suuri työmäärä "piileskelee" muualla kuin anturamuotin teossa tai muurauksessa. Tässä koko resepti:

- anturamuotti
- anturan valu
- anturamuotin purku
- sokkelin muuraus
- sokkelin sisäpuolinen eristys (styrox)
- anturan ja sokkelin välinen viisteytys
- sokkelin tasoitus oikaisulaastilla
- sokkelin ja anturan kyljen käsittely bitumiliuoksella
- patokaistan hitsaus sokkelin alaosaan
- patolevyn asennus
- salaojien kaivuu + asennus

Maanantaina töiden jälkeen ajelimme tontille ja aloitin asuinrakennuksen sokkelin tasoittamisen. Sanna teki pohjatöitä, rapsuttaen muurauksen purseita pois. Työmäärä yllätti ja käytimme päivänvalon todella tarkasti tuona päivänä - viimeiset neljä metriä oikaisulaastista tuli vedettyä ihan "käsikopelolla".

Sokkelin tasoituksessa käytettiin Serpo 137 oikaisulaastia.

Tiistaina minulla oli lomapäivä ja vietin raksalla koko päivän. Ensimmäisen nelituntisen käytin talon salaojakaivannon tekemiseen ja sain tuossa ajassa kaivettua noin puolet asuinrakennuksen urasta. 16/32 raekoon tiivistettyyn sepeliin lapio uppoaa erittäin vastentahtoisesti. Aurinko paahtoi ja lapiointia tarkeni tehdä paidatta. Jätin loppujen salaojaurien kaivuun torstaille, kun tulossa oli riuskaa talkooväkeä. Iltapäivällä Sanna tuli mukaan raksalle ja hän rälläköi pois anturasta esiinpistävät 4-tuumasiten naulojen kärjet (naulat olivat anturaraudoituksen kannattajina valun aikana). Itse hain sokkelin vesieristyksen tarvikkeita ja aloitimme bitumiliuoksen sivelyn sokkelin alaosaan. Pari tuntia kuivuttuaan bitumiliuos oli valmis vastaanottamaan hitsattavan patokaistan, jota Jykä alkoi asentamaan. Kun saimme Sannan kanssa asuinrakennuksen bitumiliuoksen levitettyä, aloitin autotallin sokkelin tasoittamisen oikaisulaastilla. Myös tiistai meni pitkäksi, mutta pimeys laskeutui sentään vasta kotimatkalla.

Keskiviikkona lähdin töistä hieman aikaisemmin, mutta Wappua juhlistamaan säntäsivät myös moni muu. Normaalisti noin 10 minuutin matka kesti lähes tunnin. Tontilla odottivat kaivuu-urakoitsija ja LVI-asentaja, joiden kanssa halusin käydä läpi asioita ennen perjantain täyttöjä. Vain LVI-asentaja oli enää odottamassa, kun lopulta ehdin tontille. Hetken juteltuamme LVI-asentajan kanssa aloitimme työt. Sanna teki autotallin bitumiliuoksen sivelyn, minä tein asuinrakennuksen patokaistan hitsausta. Talkooväki ilmoitti saapuneensa, joten jouduimme jättämään 0,5 tuntia auringonvaloa käyttämättä ja lopettamaan jo klo 22.

Torstaina tulimme tontille porukalla. Talkooväkeen kuuluivat äiti ja Jorma sekä veljeni Ari. Olin tehnyt listan tehtävistä sekä nimennyt tehtäviin tekijät. Homma lähti hyvin alkuun, mutta paljon jäi tekemättä. Seuraavana aamuna alkaisivat täytöt ja tekemättä jäivät salaojan asennus asuinrakennukseen (ura kyllä pääosin kaivettu), kanaalin asennus talon ja tallin väliin sekä maalämmön keruupiirin putkien varaukset. Lisäksi puolet autotallista jäi ilman sokkelikaistaa, koska tavara loppui kesken.

Äiti ja Jorma asentavat patolevyn ylälistaa.

Perjantaina täytöt kuitenkin lähtivät liikkeelle. Itse täyttöön liittyvien tehtävien lomassa ehdimme hoidella nuo edelliseltä päivältä kesken jääneet hommat.

Täyttöjen loppuvaihetta lauantaina 3.5. Velipojalle tärytin tuli tutuksi täyttöjen aikana.

Tontin koko ja rakennusten sijoittuminen tontille estivät kaiken tarvittavan kiviaineksen tuonnin kerralla. Kun yhtälöön lisätään hieman varovaisempi kaivinkoneen kuljettaja, oli lopputulos se, että täyttöjä ei viikonlopun aikana saatu tehtyä. Materiaali loppui kesken. Pari "laatikkoa" asuinrakennuksesta jäi täyttämättä, samoin suuri osa ulkopuolisista täytöistä.

Suuret kiitokset talkooväelle: Hemulille, Jormalle ja Arille!!!