keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Runkokatselmointi

Maanantaina 16.6.2008 oli kaupungin rakennusvalvonnan runkokatselmonti. Suhtauduin tilaisuuteen sellaisella vakavuudella, että jälkeenpäin sitä tuntee itsensä hölmöksi. Toisaalta hieman harmittaa: rakennuslupamaksu ei ole mikään aivan pieni summa (lisäksi se sattumoisin on tähänastisista toteutuneista kustannuksista selkeästi eniten alakanttiin bujetoitu kustannuserä). Kun rakennusvalvonnan runkokatselmointi sisältyy rakennuslupamaksuun, niin vähänpä tälle rahalle kokee saavansa vastinetta. Mikäli vastaava työnjohtaja olisi hankittu "kossupullopalkalla", niin kovin varmalla kädellä ei talotehtaan asennusta olisi pystynyt kuittaamaan vastaanotetuksi. Onneksi meidän vastaavamme on muutakin kuin pelkkä muodollisuus. Petri suoritti asennustyön tarkistuksen huolella.

Muutamia puutteita havaittiin, mutta itse asennustyö todettiin laadukkaaksi. Suurimmat puutteet liittyivät materiaaleihin: lähinnä ikkunoihin ja kattotuoleihin. Ikkunoissa on maalivirheitä ja kattotuoleissa on jonkin verran kieroutta, jota asennuksen aikana ei saatu taltutettua kattotuolien päissä (avoräystäät). Ainoa asennuksen laatuun liittyvä huomautus koskee vesikattoa: länsipuolen lappeen tiilijako ei ole osunut kohdalleen ja ylintä tiiliriviä on limitetty liian paljon alempana olevan tiilirivin päälle. Tästä seurauksena on kattotiilien diagonaalisen linjan pykällys, mikä tietystikään ei hivele silmää.

Välitimme havaintomme Klassikko-Talojen asennusvastaavalle. Asia luultavasti etenee ikkunoiden osalta niin, että ikkunavalmistajan (Domus) edustaja käy paikan päällä toteamassa virheet. Muiden puutteiden osalta etenemisen malli on auki, ja raportoin asiasta, kun uutta kerrottavaa tulee. Erityistä kiirettä puutteiden korjaamisella ei kuitenkaan ole, sillä puutteet eivät ole sen laatuisia, että ne hidastaisivat/estäisivät seuraavia töitämme. Puutteet eivät myöskään aiheuta riskiä lisävahinkojen syntymiselle.

Talotoimittajan asennusryhmä päättää työnsä

Edellisessä viestissä oli kuvia parin viikon takaisesta etenemisestä. Sitä edellisessä viestissä kerroin, että talo saatiin säältä suojaan maanantaina 9.6.2008. Tuon jälkeen on jälleen pyörähtänyt viikko, jona aikana tapahtui seuraavaa:
  • Tiistaina asennusryhmä asenteli viimeisiä tuulensuojalevyjä toisen kerroksen itäseinälle ja purkivat telineet vuokraamoon palautettaviksi. Iltavuoroa ei pidetty.
  • Keskiviikkona asennusryhmä asensi muutaman ikkunan alakertaan. Iltapäivällä tontille saapui nosturi, joka nosti kattotiilet katolle. Samalla tontille tuodut julkisivupanelit nostettiin niille varattuun paikkaan, jonne ne tuonut perävaununosturi ei yltänyt. Keskiviikkoiltana pidimme harjakaiset. Tilaisuus oli erittäin pienimuotoinen, sillä ajankohta sopi huonosti useimmille kutsutuille. Kaikkia asianosaisia emme edes viitsineet kutsua; paikkakunnan ulkopuolella asustavia säästimme tässä kohtaa. Tarjolla oli pizzaa, olutta ja siideriä. Tilaisuuden tunnelmaa tasasi viileä sää, joka olisi vaatinut enemmän vaatetusta kuin useimmilla meistä oli päällä.
  • Torstaina kattotiilet ladottiin paikoilleen. Me jätimme taas iltavuoron väliin.
  • Perjantaina ja lauantaina asenneltiin ikkunoita ja parvekkeiden kantavia rakenteita sekä rakennettiin pohjoispäädyn katos. Asennusryhmämme päätti tehdä hommia yli viikonlopun, koska heillä jäi perjantain jälkeen tekemistä enää vajaaksi pariksi päiväksi. Lauantaina mekin vihdoin pääsimme hieman työn makuun. Sanna pyyhki ikkunoiden pölyjä ja tarkisti ne vaurioiden varalta (ja niitähän löytyi). Minä käsittelin pohjusteella parvekkeiden palkkirakenteet sekä pohjoispäädyn katoksen pilarit, palkin ja muut käsittelemättömät puupinnat. Maanantain runkokatselmointiin valmistauduimme siten, että siirsimme alakerran WC:een ja makuuhuoneeseen varastoidut villapaketit yläkertaan, jotta inspeksuuni olisi mahdollista ulottaa myös rungon tähän nurkkaan.
  • Sunnuntaina asennusryhmä asensi eteläparvekkeen lattiapalkit ja loput ikkunat yläkerrassa. Sen jälkeen he pakkasivat välineensä ja valmistautuivat jättämään rakennushankkeemme taakseen. Keitimme vielä läksiäiskahvit, jonka jälkeen Tapsa ja Rauni poistuivat tontilta ja projektista. Kiitokset ammattimaisesta ja laadukkaasta työstä!
  • Itse puuhasimme sunnuntaina muutamia pieniä juttuja. Järjestelimme tavaroita tontilla hieman fiksummin. Pitkän kuivan kauden jälkeen saapuneet sateet vaikuttivat asiaan - siirsimme tavaroita katoksen alle ja pois niistä paikoista, joihin pyrkii syntymään lätäkköä. Minä maalasin viimeisen pätkän itäpuolen räystäästä. Toivottavasti tikkailta tapahtuva räystäiden työstäminen saa nyt jäädä pitkäksi aikaa. Lisäksi maalasin pohjoispäädyn katoksen otsalaudat ja räystään alapuoliset rakenteet. Sunnuntain viimeisenä hommana rakensin "portaat" kakkoskerrokseen, jotta seuraavan päivän runkokatselmointi ei tyssäisi siihen, ettei tarkastaja pääse yläkertaan. Tähän asti olimme käyttäneet asennusryhmän runsasta tikkaiden ja telineiden kokoelmaa, ja yhtäkkiä tajusimme, että meidän täytyy pikapuolin hankkia tontille tikkaita. Tein hieman jykevämmät puiset tikapuut, sillä arvelen, että tuossa kerrosten välissä tulee olemaan jatkuva tarve liikkua. Mahdollisesti lisään näihin vielä kaiteet myöhemmin.
Lopputuloksena viikon töistä oli siis asennuksen valmistuminen Klassikko-Talojen osalta. Talossa on nyt
  • kaikki kantavat rakenteet asennettuna
  • ikkunat asennettuna
  • tuulensuojalevytys asennettuna
  • vesikatto valmis
  • kattorakenteiden näkyviin jäävät osat (räystäät, otsalaudat) kahteen kertaan Vinha-suojattu
  • ulkopuoliset pilarit ja palkit käsitelty pohjusteella
Kuvia tulee myöhemmin!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Kuvia

Tässä kuvasaldoa edelliseltä viikolta.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina päätykappaleet olivat valmiina nostettaviksi talon päälle, mutta maalia vailla.

Seuraavana päivänä talo sai päällensä kattoristikot ja maalatut päätykappaleet.

Pohjoispäädyn lopullinen muoto alkoi hahmottumaan, kun se sai päätykolmionsa. Yläkertaan on nostettu lavallinen ikkunoita odottamaan asennusta.

Sisältä katto näyttää vielä melko ilmavalta, mutta hypnotisoivan symmetriseltä.

Viikon loppupuolella länsipuolen räystäät olivat melkein valmiita. Kuva ei sitä kerro, mutta tässä kohden länsipuoli talosta oli aluskatteen alla. Terassin yläpuoliset osuudet ovat vielä maalaamatta. Terassin betonilattia toimi hyvänä alustana tikkaille.

Kadun puolelta sama tilanne. Harjan kohdalla korkeus sepelin pinnasta ylimmän otsalaudan yläreunaan on noin 8,5 metriä - olimme oikein tyytyväisiä oivalluksestamme maalata päätykappaleet ennen niiden nostamista paikoilleen.

Ja viimeinen kuva länsipuolen seinästä, sama kuvaushetki kuin kahdessa edellisissä kuvassa. Aluskate hohtaa valkeana (auringon heijastuma + ylivalottuminen), vaikka on oikeasti sitä harmaata tavaraa. Kuvassa näkyvät räystäsmaalarille tutuksi tulleet jatkotikkaat. Kevyet siirrellä, mutta jämäkkyydessä parantamisen varaa. Onneksi tikkailta tarvitsi hoitaa pitkillä seinillä vain otsalautojen toinen käsittely.

tiistai 10. kesäkuuta 2008

Sateet alkoivat...

... mutta ei se haittaa! Eilen saimme talon säältä suojaan eli aluskatteen paikoilleen. Ja eikös vain heti seuraavana päivänä tullutkin sade, joka mahdollisti aluskatteen sateenpitävyyden testaamisen tuoreeltaan. Aluskate hoitaa hommansa, kuten kuuluukin.

Kattotuolien nostamisesta "säältä suojaan" -statukseen kului siis noin viikko. Toki sateen suojaan olisi halutessaan päässyt nopeamminkin, mutta työnjärjestystä ohjasi mm. telineiden siirtojen minimointi. Joka päivä ihmettelin, kuinka pitkään poutaa vielä kestää ja harmittelin jo etukäteen sitä, että sade vielä kalkkiviivoilla ehtii kastella paikat. Jälkikäteen äimistelen sitä, miten sää on projektissamme totellut saman kapellimestarin tahtipuikkoa kuin me muutkin.

Viime maanantaina kattotuolit siis nostettiin paikoilleen. Illalla kävin sutimassa puunsuojaa kattotuolien päihin. Lounaispuolen sivustalla oli asennusryhmän telineet pystyssä, mikä helpotti hommaa. Koillissivustalla homma piti hoitaa "sisäkautta", nousemalla välipohjan harvalaudoituksen päälle tikkailla ja sutimalla puunsuojaa yläjuoksun päällä roikkuen. Hommaan ei mennyt montaa tuntia ja suuri osa ajasta meni talon lopullisen profiilin ihmettelyyn. Ihailuun, suoraan sanottuna. Illalla kotiin ajaessa valitsin raksa-pakun soittimeen lempilevyni ja volyymiksi asetin "riittävän". Fiilis oli erinomainen.

Seuraava päivä meni tuulisiteiden laittamisessa ja yläkerran lounaispuolen tuulensuojalevytyksessä. Illalla kävimme maalaamassa edellisenä iltana pohjustetut kattotuolien päät sekä noin puolet räystäslaudoista. Maalaustöitä helpotti poutainen sää, ja maalatut laudat pystyi huoletta jättämään taivasalle kuivumaan tontille levitettyjen puulavojen ja lankkujen päälle.

Keskiviikkona asennusryhmämme asensi lounaispuolen alemman otsalaudan ja räystäslaudat sekä lounaispuolen aluskatteen kattoruoteineen. Nyt puolet talosta oli säältä suojassa. Kaikki asennukset tehtiin maalattua tavaraa käyttäen. Illalla maalasin valmiin räystään toiseen kertaan, millä saimme samalla peittoon naulauskohdat. Pitkäksi venyneessä illassa maalasimme loput räystäslaudat.

Torstaina ja perjantaina asennusryhmä puuhasi lounaispuolen räystään loppuun, myös terassin yläpuolisen sisäänvedon. Telineet purettiin ja pystytettiin toiselle puolelle taloa. Torstaina me jätimme tontin iltavuoron väliin, sillä menimme sairaalaan tapaamaan uutta sukumme jäsentä (siskon tyttövauva). Perjantaina illalla jatkoin lounaispuolen räystään maalauksia: ylempi otsalauta ja muutamia fiksauksia. Hommaa hankaloitti se, että telineet oli jo purettu ja siirretty koillissivustalle. Pitkillä tikkailla homma kuitenkin onnistui, vaikka työasento ei mukavin mahdollinen ollutkaan. Lisäksi käsittelin terassin ja sisäänkäynnin yläpuoliset palkit, pilarit ja poikaset puunsuojalla. Lopuksi keräsimme taas pakun täyteen rakennusjätettä ja kurvasimme Sannan vanhempien luo kartuttamaan juhannuskokkoa. Ja tietysti saunoimme rantasaunassa ja pulahdimme järveen.

Lauantaina tikkaille kipuaminen oli vieläkin vastenmielisempää kuin edellisenä iltana. Nyt hommaa hankaloitti lievä "olo", jonka aiheuttaja lienee ollut noin aamukolmeen kestänyt Jägermaister- ja olutpitoinen keskustelu Sannan isän kanssa. Sain kuitenkin terassin yläpuoliset räystäsrakenteet ja vaakapalkit maalattua ja jälki oli hyvää. Sanna maalasi muutaman otsalaudan "pers'puolelta", sillä alemman otsalaudan sisäpuoli jää puoliksi näkyviin. Paikallaan näiden maalaaminen oli erityisen ikävää, joten päätimme välttyä tältä talon koillispuolella. Lisäksi Sanna maalasi parvekkeiden runkopalkkeja ja pohjoiskuistin kattopalkit.

Sunnuntaina Sanna maalaili irtopalkkien toisen kerroksen. Minä ja vastaavamme teimme alustavan runkotarkastuksen. Tarkastuksessamme havaitsimme muutamia toimenpiteitä aiheuttavia kohtia, mutta kokonaisuutena asennus on tehty hyvin ja ammattitaidolla.

Eilen maanantaina asennusryhmä asensi koillispuolen aluskatteen ja räystään, johon kävin illalla sutimassa toisen kerroksen. Aluskatteen asennusta ei helpottanut erittäin kovaa puhaltanut puuskittainen tuuli, mutta lopputulos on hyvä. Tuulen rajuudesta kertonee se, että vastapäisen naapurin autotallin päälle kaatui puu. Meidän asennusryhmämme työtä helpotti se, että he työstivät rakennuksen koillispuolta, kun tuuli puhalsi lounaasta.

Paljon siis saatiin aikaan viikon aikana. Tavoitteenamme oli saada katto kerralla valmiiksi, mikä tarkoittaisi yhtä asiaa vähemmän TODO-listalla. Lisämotivaatiota tavoitteellemme toi se, että tällä tavoin pystyimme hyödyntämään asennusryhmän telineitä ja poutasäitä, emmekä joutuneet kärsimään vilttiketjussa koko sitä aikaa, kun asennusryhmä hoiti hommiaan.

Kuvia tulossa myöhemmin!

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Lisäystä talkooväkeen

Sisko synnytti äsken lapsen, yli 4-kiloisen tyttövauvan. Otsikolla en tietystikään tarkoita, että hankkeemme saisi sukumme tuoreesta jäsenestä uuden apumiehen(naisen). Talomme ensimmäiseen remonttiin hän varmasti ehtii mukaan. Sen sijaan viittaan otsikolla siihen, että hoidettuaan nyt oman "projektinsa" loppuun, siskon mies on täysin joutilas osallistumaan meidän hankkeemme töihin. Luonnollisesti odotamme, että Tomi käyttää vanhempainvapaansa (3 kk) talkootöissä tontillamme.

Onnea Suskulle ja Tomille!

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Maalausta ja harjakaisiin valmistautumista

Viikon aikana tontilla on taas tapahtunut paljon. Kutakuinkin näillä hetkillä menossa on kattoristikoiden ja maantasalla valmiiksi rakennettujen päätykappaleiden paikalleen nosto. Samalla ikkunat nostetaan talon sisälle, josta ne on helpommin nostettavissa paikoilleen.

Asennusryhmämme on viikon aikana valmistanut katon päätyjen "elementit", asentaneet parvekkeiden pystypalkit ja lyönyt tuulensuojalevytyksen alakerran osalta loppuun. Kuvia tulee myöhemmin, kunhan ehdin purkaa ne kamerasta.

Itse emme tehneet tontilla hommia arkipäivien aikana kovin paljoa. Tiistaina tuli Parocilta eristekuorma. Samassa yhteydessä taisin hoksata, mikä hyvin eristetyssä talossa on se kolikon kuuluisa toinen puoli: eristeiden määrä on hirveä. Pelkästään niiden kantaminen kadun reunasta tontille pinoon kesti kolme (3) tuntia ja peittämiseen pressuilla vielä yksi tunti. Ja vielä nuo pitäisi sulloa runkopuiden väliin. Luulen, että tässä väistämättä käy niin, että jossain vaiheessa "villa"-sana ei tuo mieleen pelkästään positiivisia asioita.

Viikonlopun ohjelmassa oli maalausta ja maalauksen kohteena talon otsa- ja räystäslautaa. Maaliksi valittiin Rautaruukin RR23-koodiin sävytetty Tikkurilan Vinha, samaa, jota tullaan käyttämään julkisivussa "sivuroolissa". Sävy on sama kuin ikkunoissa ja ulko-ovissa. Vinhaan päädyin nettiä selaamalla ja ihmisten kanssa juteltuani. Mielipiteitä kuulin kyllä tasan yhtä monta kuin oli keskustelukumppania, mutta kenelläkään ei tuntunut olevan pahaa sanottavaa Vinhasta, johon itse olin kallistumassa ihan faktapohjalta. Määritelmän mukaan Vinha ei ole maali, vaan peittävä puunsuoja. Lupaus on, että Vinha peittää (ja suojaa) hyvin, mutta jättää puun pintakuvion näkyviin. Toivomme, että tuo toimii hyvin tavallista leveämmän vaakapanelointimme kanssa. Ainakin otsa- ja räystäslautojen osalta lopputuloksena oli sopivasti elävä pinta.

Niin, se päävärihän tulee olemaan jotain kermatoffeen ja tiilenpunaisen väliltä. Perjantaina ajelimme värikarttojen kanssa ympäri kotikulmia ja haeskelimme vielä varmuutta valinnallemme.

Vuosipäivä

Hankkeemme on jo yli vuoden ikäinen. Kaikessa kiireessä vuosipäivä meni ohi juhlistamatta. Perjantaina 18.5.2007 lähetin Sannalle seuraavan tekstiviestin: "Lohjalla on muutama tontti haettavana (www.lohja.fi, valitse Asukas - Kaavat ja rakentaminen - Tontit). Vappulassa pari tonttia tarjouskilpailulla, Vienolassa 1 pieni tontti kiinteällä hinnalla ja Maksjoella 8 tonttia kiinteällä hinnalla. Hakemus ja tarjous oltava perillä 23.5. Katsotko, miltä nuo sinusta näyttävät. Sivuilla on hyvät kuvat kustakin alueesta. Minua saattaisi kiinnostaa laittaa sekä hakemus että tarjous.". Siitä se sitten lähti. Kävimme paikan päällä katsomassa Haukkavuorenkadun (Maksjoen) tontteja, ja totesimme, että korttelin 150 tontti 2 miellyttää meitä. Jätimme hakemuksen tontista ja saimme Lohjan kaupungilta kesäkuun alussa kuulla, että kaupunginvaltuusto oli kokouksessaan päättänyt luovuttaa tontin meille.

Ensimmäisen kuukauden aikana - jo ennen Lohjan kaupungin päätöstä luovuttaa tontti meille - tutustuimme rakentamistapaohjeisiin (~ "kaavaan") ja haeskelimme talotoimittajien mallistoista sopivaa lähtökohtaa. Eniten rajausta aiheutti kaavan vaatimus siitä, että talon tulee sijoittua lyhyempi pääty kadulle (noin etelään) päin. Tontin toimivuuden kannalta myös pääsisäänkäynti oli saatava kadulle päin. Kesäkuun 20. päivä 2007 lähetimme Lohjan kaupungin johtavalle rakennustarkastajalle ensimmäisen sähköpostin, jossa kyselimme alustavasti muutaman talomallin soveltuvuutta. Kaikki ehdottamamme mallit lipsuivat kaavasta jollain tapaa ja haimme lähinnä rakennusvalvonnan kannanottoa siihen, a) sallitaanko lipsumista ylipäätään ja b) millaiset lipsumiset ovat hyväksyttäviä (katon muoto, rakennuksen muoto sekä rakennuksen pituus leveys ja korkeus). Saamamme vastauksen perusteella lähdimme työstämään talon suunnittelua. Tuntuu, että aikaa on kulunut paljon enemmän kuin vuosi.