Aiheena siis budjetointi. Ajattelin jättää raha-asioista puhumisen ajankohtaan, jolloin käyttämämme rahamäärä ylittää puolet (50%) kokonaisbudjetista. Otan varaslähdön. Tällä hetkellä olemme laittaneet hankkeeseen rahaa 48.80% siitä rahamäärästä, joka tämänhetkisen arviomme mukaan hanke kokonaisuudessaan tulee maksamaan. Budjettimme sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kustannuserät, mukaanlukien tontti, autotalli/varasto -rakennus ja pihatyöt.
Alla on kuva kustannusten jakaantumisesta pääryhmittäin. Häveliäissyistä en paljasta absoluuttisia euromääriä. Ja ovathan ne tavallaan toisarvoisia muille kuin meille henkilökohtaisesti (ja pankille). Allaolevalla kuvalla pyrin tiettyjen summien sijaan osoittamaan talohankkeen kustannusten leveän jakaantumisen. Paljon kuulee puhuttavan siitä, että talohankkeeseen ryhtyvillä ei ole realistista ymmärrystä siitä, mitä hanke kokonaisuudessaan maksaa ja minkä osuuden kokonaiskustannuksista kattaa talopaketti. Kokeneemmat toppuuttelevat innokkaita talonrakennukseen ryhtyviä sillä, että talopaketin hinta on hankkeessa noin kolmasosa. Eli kertomalla talopaketin hinta kolmella saadaan hankkeen kokonaishinta. Omien havaintojeni mukaan tälläkin laskukaavalla tapahtuu se hyvin yleinen virhe, kustannusten aliarvioiminen. Budjettimme on toistaiseksi pitänyt melko hyvin kutinsa. Noin "puolessavälissä" arviomme on heittänyt 1,28%. Ja onneksi siihen parempaan suuntaan. Ja meillä tuo edellä mainittu kerroin talopaketin ja kokonaiskustannusten välillä on karvan yli neljä (4). Tämä siitä huolimatta, että talopakettimme toimitussisältö on laadultaan ja määrältään kattava. Sanoisin, että keskimääräistä arvokkaampi (mm. energiataloudellisuuteen liittyvät ratkaisut sekä eräät muut materiaalivalinnat). Neuvoisin siis aivan ensimmäisissä laskelmissa lähtemään siitä, että talopaketin hinta on neljännes kokonaishinnasta. Tietysti tontin hinta vaikuttaa yhtälöön suuresti. Ja luonnollisestikin tuhat muuta tekijää. Oikeastihan budjetointia ei talopaketin hintojen perusteella pidä tehdä lainkaan; halusin vain tuoda asian esille, koska tiedän laskentatavan olevan yleinen. Eräiden talovalmistajien tapa markkinoida tuotteitaan varmasti kannustaa laskentakaavan käyttöön.
"Oikea" tapa budjetoida hanke on listata kaikki hankkeeseen liittyvät osakustannukset riittävän tarkalla tasolla eroteltuna ja arvioida kukin osakustannus erikseen. Jotkut laskentaohjelmat tekevät myös kohtuullisia arvioita, mutta niiden osumatarkkuus alenee dramaattisesti, mikäli talossa on yhtään epätyypillisempiä ratkaisuja. Sanoisin, että laskentaohjelmien osumatarkkuus on luokkaa +/- 10%. Ja luulenpa, että voittopuolisesti heitto on siihen huonompaan suuntaan.
Meidän budjettimme sisältää 114 riviä. Tälle tarkkuudelle pilkottuna yksittäisen rivin hinta on jo amatöörinkin arvioitavissa kohtalaisella tarkkuudella. En enää muista, mistä löysin budjettimme rakenteelle mallin, mutta se oli kyllä ihan yleisesti saatavilla.
Tällä hetkellä budjettinamme toimivassa Excel-tiedostossa on lähes 200 riviä, mikä taas johtuu siitä, että sama Excel-taulukko palvelee muitakin funktioita (kirjanpito, kassavirran hallinta, laskujen hallinta muutamat mainitakseni). Esimerkki: yksi alkuperäisen budjetin rivi realisoituu useampana kuin yhtenä maksuna, jolloin se generoi kylkeensä toisen rivin. Excel-virityksissään itse kukin voi mennä niin pitkälle kuin haluaa, mutta pääasia on se, että taulukkoon saa tallennettua ja haettua tarvitsemansa tiedon mahdollisimman vähällä vaivalla ja virheettä. Itse olen tehnyt jonkin verran automatisointia yksinkertaisilla kaavoilla sekä jonkin verran Excelin ohjelmointikieltä käyttäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti