Jälleen on viikko vierähtänyt. Onko joku säätänyt Telluksen pyörimisnopeutta suuremmaksi? Kuka on nipistänyt tunteja vuorokaudesta ja vuorokausia viikosta? Aika kuluu nykyisin hirveällä vauhdilla.
Keskiviikkona ei päästy aloittamaan levytyksiä. Homma oli tarkoitus aloitella Miken kanssa, mutta hänellepä iski flunssa. Jätimme keskiviikkona tontin väliin kokonaan. Torstaina 18.9 tiivistin loput IV-kanaviston läpiviennit ja kiinnitin yläpohjan toiseksi viimeisen höyrynsulkumuovin suikaleen paikoilleen. Yläpohjaan jäi nyt vain yksi aukko, josta hoituu käynti yläpohjaan (mm. sähkömiehille), kunnes lopullinen luukku tehdään talon pohjoispäätyyn. Ilta jäi lyhyeksi, sillä jälleen materiaalin loppuminen keskeytti työt. Tällä kertaa höyrynsulkuteippi loppui.
Perjantaina 19.9 tontille saapui Klassikko-Talojen täydennystoimitus. Paketissa oli eniten kaivattu höyrynsulkuteippi sekä 400 m lautaa. Näitä tarvittiin, jotta viikonlopulle suunnitellut työt saatiin tehtyä. Lisäksi paketissa oli muutama puuttunut väliseinätolppa sekä sisäkaton koolauspuuta, jonka tarve kasvoi, kun koolausjakoa tihennettiin rakennesuunnittelijan toimesta. Teippasimme Sannan kanssa loput höyrynsulun saumat yläpohjassa sekä yläpohjan ja seinän limityksessä. Lisäksi teippasin IV-koneen yläpuolisten kanavien läpiviennit, mikä lienee jo vahvasti nysväyksen puolelle sijoittuva työ. Jeesusteippiä kärsivällisesti käyttäen lopputuloksesta kuitenkin tuli hyvä. Sanna valmisteli seuraavan päivän talkoita kantamalla Tomin viime viikonloppuna maalaamat julkisivupanelit pinoon.
Lauantaina ja sunnuntaina 20.-21.9 tontilla oli pitkään suunnittelupöydällä pyörineet talkoot. Töissä oli molempina päivinä viisi henkilöä, vaihtuvalla kokoonpanolla. Sään suhteen tilaus onnistui, ja viikonlopuksi saatiin juuri sellainen myöhäiskesän keli, jota työt edellyttivät. Lauantaina julkisivupaneleiden maalausta ahkeroivat äiti, Jorma ja Sanna. Maalaus eteni rivakasti, ja ennen kauppojen sulkemista käytiin hakemassa vielä toiset kaksi juhlakoon Vinha-purkkia. Tontti oli päivän päätteeksi kauttaaltaan täynnä kuivumistaan odottelevia paneleita. Velipojan kanssa työstimme sisäkaton koolausta. Yhä ponnettomammin painetta puskeva Herkules-kompura hieman hidasti tekemistä, mutta saimme yläpohjan lähes kokonaan koolattua. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että saimme tuon korkean tilan vinon yläpohjan tehtyä - se työ kun ei korkeanpaikankammoa salli. Korkeita paikkoja pelkäämättömiä apumiehiä ei kasva puissa. Äiti oli vuokrannut viikonlopuksi mökin lähistöltä, ja lauantain päätteeksi lämmitimme väsyneet lihaksemme kohtuulliset löylyt tarjoavassa saunassa. Kakkoskakkosen naulaaminen noin 100 m2 alueelle (jaolla k200 ja k300, noin fifty-fifty) kävisi hyvissäkin olosuhteissa liikunasta, otaksun. Kompuran takkuilun vuoksi pyssyä joutui painamaan "täysillä" puuta vasten koko ajan, ja päivän päätteksi mehut oli aivan loppu. Herkules menee vaihtoon, kunhan sen vain ehtisi kuskata Bauhausiin. Pienempää naulaa se vielä jaksaa työntää, mutta 90-millinen Pasloden kampanaula liimalla ei meinaa upota - kunnolla naulaus toimii vain muutaman naulan verran, jonka jälkeen kompura on käsin käynnistettävä päästämällä ilmaa ohivuotoventtiilistä sen verran, että alapaine laskee tasolle, jossa kompura käynnistyy. Tuohon kun vielä ynnää kompuran kylmäkäynnistysongelman, niin aika avuton peli se on.
Sunnuntai valkeni täysin pilvettömänä ja lämpimänä. Velipoika hyppäsi moottoripyörämme selkään ja lähti ajamaan sitä talviunille Pohjanmaalle (kun se autotallimme ei talveksi valmistu). Velipojan paikan otti Anu, joka liittyi maalareiden kokoonpanoon. Neljän maalarin voimin julkisivulautojen maalausurakka saatiin sunnuntaina lähes päätökseen, maalaamatta jäi enää noin 70 lautaa (eli noin 400 m). Minä yhdistin lattiasta nousevan radonputken sille katolle asennettuun läpivientiin. Välipohjan kohdalla piti tehdä pieni sivuttaissiirtymä kahden 30:n asteen mutkan avulla, mutta yläpohjassa putki menee yhdellä 45:n asteen mutkalla suorinta reittiä harjan läheisyydessä olevalle läpiviennille. Vaikka putki nousi lähtötilanteessa noin 2 metrin korkeuteen betonista, kului loppuosuuteen melko tarkkaan yksi 6 metrin kanki 110 mm viemäriputkea. Niinpä onkin helppo arvioida, että yläkerran kylppärin viemärilinjaan ja viemärituuletuksen putkivedolle varattu materiaali (yksi 6 metrin kanki) ei tule riittämään. Täytyy muistaa järjestää lisää putkea.
Sunnuntain muuta ohjelmaa oli ulkoseinän koolausta: terassin yläpuolisen parvekkeen kohdalle asensin toisen koolausvarvin. Työhön sisältyi myös parvekkeen vedeneristyksen alkuvalmistelut: 350 mm korkean vanerisuikaleen kiinnitys seinän alaosaan parvekkeen kohdalla.
Maanantaina äiti ja Jorma vielä jatkoivat maalausta. Maalin loputtua maalamatta oli enää noin 30 panelia, eli viikonlopun jättiurakka saatiin melkein kokonaan hoidettua. Lisäksi äiti ja Jorma taaplasivat edellisen päivän tuotokset, joten heillä myös maanantai oli kohtuullisen kokoinen työpäivä. Isot kiitokset äidille ja Jormalle avusta! Ja äitille kiitos oheisjärjestelyistä: mökkimajoituksen sekä runsaan muonituksen organisoinnista. Ja kiitokset myös Anulle ja velipojalle, jotka jälleen kerran olivat suureksi avuksi projektissa.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti