Ulkoseinät levytetty

Viimeisin edistymisraportti on melkein kahden viikon takaa. Yritän nyt muistella, mitä tuon jälkeen on tapahtunut.

Maanantaina 22.9 jätimme tontin väliin, juhlimme Sannan syntymäpäiviä. Tiistaina 23.9 kävimme taaplaamassa äidin ja Jorman maalaamat julkisivupanelit. Illalla Matti tuli käymään, ja kävimme läpi seinien levytyksen kuvioita. Totesimme, että aloittelemme torstaina alakerrasta, kadunpuoleisesta päädystä (Sannan huoneesta). Keskiviikkona 24.9 nupullaan ollut flunssa tuotti siinä määrin lihaskipuja, että jätin tontin väliin. Sanna poikkesi kotimatkallaan raksalla siivoamassa paikat kuntoon seuraavan päivän levytyksen starttia varten.

Torstaina 25.9 Matti pääsi jo hyvään alkuun levytyksen kanssa. Sannan työhuoneen eteläseinä saatiin peittoon ja pari levyä myös tuulikaapin kohdalle. Minä en torstaina osallistunut levytykseen, vaan tein kadunpuoleiselle parvekkeelle samat temput kuin aikasemmin terassin yläpuoliselle parvekkeelle: seinälle nousevan vesieristyksen taustavanerit sekä julkisivuverhouksen toisen koolauksen. Sanna auttoi Mattia ja sahaili minulle koolauslautaa.

Perjantaina 26.9 levytykset jatkuivat, nyt tiimityönä. Saimme levytettyä tuulikaapin, teknisen tilan (välinehuoneen) ja hyvän matkaa keittiötä. Viikonlopuksi luvattiin syysmyrskyä, joten Sanna järjesteli materiaalipinoja paremmin säätä kestäväksi - mm. sataset ja viiskymppiset villat voitiin yhdistää yhden pressun alle, kun viiskymppisiä oli parikymmentä pakettia kadonnut vaakavilloitukseen.

Lauantaina 27.9 levytys jatkui: levyt saatiin pukuhuoneeseen, kodinhoitohuoneeseen ja olohuoneen korkean seinän alaosaan. Sanna aloitti ikkunoiden tilkitsemisen ulkopuolelta. Ikkunat tilkitään 50-50 villalla ja PU-vaahdolla, villa ulompana. Sanna sai tilkittyä olohuoneen suurista ikkunoista alimmat sekä pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen pienet ikkunat sekä lopuksi yläkerran päämakuuhuoneen länsipuolen ikkunan. Minä hoitelin olohuoneen kaksi ylintä suurta ikkunaa sekä portaikon kapean ikkunan tikkailta. Illan päätteeksi kiinnitin "muoviset smyygilaudat" eli kiinnitin höyrynsulkumuovin ylijäämäsuikaleita pitämään villat kuivina (myöhemmin tämä todettiin ei-hyväksi ratkaisuksi).

Sunnuntaina 28.9 Sanna lähti Imatralle juhlimaan kummitätinsä synttäreitä. Me jatkoimme levytyksiä Matin kanssa. Saimme päivän aikana levytettyä olohuoneen korkean seinän yläpuoliskon sekä yläkerran päämakuuhuoneen pohjoisseinän ja palan matkaa itäseinää. Tuo korkean seinän levyttäminen vaati pari voimasanaa, mutta saatiin kuitenkin tehtyä ilman, että kumpikaan putosi telineiltä.

Maanantaina 29.9 saatiin levytettyä yläkerran päämakuuhuoneen länsiseinä ja kadunpuoleisen huoneen kadunpuoleinen seinä. Sanna puuhasi ikkunoiden tilkitsemistä. Tiistaina 30.9 saatiin levytettyä yläkerran itäseinä loppuun (kylpyhuoneen kohtaa lukuunottamatta) sekä kadunpuoleisen päädyn parvekkeen vastainen seinä. Sanna ei työkiireidensä vuoksi ehtinyt ikkunoiden tilkitsemispuuhiin. Keskiviikkona 1.10 levytettiin loppuun yläkerta (vaatehuoneen länsiseinä) ja puuhasteltiin olohuoneen ikkunaseinän vähäiset levytykset. Suurten ikkunoiden vuoksi levyä ei montaa neliömetriä kulunut, mutta aivan sama aika meni tuossa seinässä kuin jos se olisi ollut täysin aukoton. Keskiviikko päätti levytyksen ensimmäisen vaiheen. Tasan yhden viikon vapaa-aika (illat ja viikonloppu) kului tuohon puuhaan. Homman olisi voinut tehdä paljon nopeamminkin. Erityisen paljon ajankäyttöön vaikutti se, että kaikki aukkojen ylitykset tehtiin siten, että reunaohennukset "säilyivät". Ja nurkissa reunaohennukset poistettiin. Tällainen kuvio vaati enemmän aikaa paitsi itse työstämisessä myös levyjaon suunnittelussa. Matille iso kiitos avusta levytyksessä!

Torstaina 2.10 kiertelimme kaakelikauppoja. Päädyimme kaakeloimaan takan taustaseinän, koska valitsemamme takka ei varsinaista palomuuria tarvitse. Palomääräykset täyttyvät, kun takan ja palavan materiaalin väliin jätetään 50 mm ilmarakoa. Kipsilevy maalattunakaan ei kuitenkaan kelpaa taustaksi, sillä takan lämpö voi ajan saatossa aiheuttaa kupruilua kipsilevyn kartonkipinnassa. Kuulemma määräykset vaihtelevat kunnittain tämän asian suhteen, mutta emme halua ottaa riskiä. Ja lisäksi meitä viehättää ajatus kaakeloidusta takan taustaseinästä - tällainen ratkaisu oli myös kuvissa, josta bongasimme tulevan takkamme (ks. edellinen blogiviesti). Löysimme pari sopivaa laattamallia. Haimme suurikokoista, värimaailmaltaan ruskeaa-harmaata ja jonkin verran kuvioitua. Kun takka on "tylsän" mattavalkoinen, niin taustassa voi hieman revitellä. Näytekappaleet kummastakin vaihtoehdosta on raksalla haastamassa meitä päätöksentekoon - tällä hetkellä kummallakin vaihtoehdolla on yksi ääni eli asia vaatii jommankumman mielipiteen muutosta. Ei molempien.

Perjantaina 3.10 Matti tuli auttamaan keskuspölynimurin poistoputken läpiviennin kanssa. Samalla kiinnitimme imurin kohdalle tulevan, jo aikaisemmin valmiiksi leikatun levyn. Seuraavaksi päiväksi oli organisoitu väkeä paikalle nostamaan yläkerran lattian kipsilevyjä yläkertaan. Kun sää on ollut kovasti vaihteleva ja perjantai näytti poutaiselta, Kalle tuli kantamaan levyjä valmiiksi sisään, jottei mahdollinen sade seuraavana päivänä estäisi roudausta. Kannoimme Kallen kanssa yhden nipun (40 kpl) sisään. Viimeiset kaksi levyä piti viedä puolijuoksua, sillä vettä alkoi taas tippumaan.

Lauantaina 4.10 Eki ja Kalle tulivat roudaustalkoisiin. Koska aamu oli poutainen, jätimme edellisenä iltana sisäänkannetut levyt niille paikoilleen ja toimme Kallen kanssa sisään toisen nipun. Vaikka akuutti tarve on vain ensimmäisen levykerroksen vaatimille noin 33 levylle, niin jossain vaiheessahan nuo kaikki täytyy sisään saada. Kun me Kallen kanssa kannettiin loput "lapikkaat" eli GL15-kipsilevyt sisään, Eki ja Sanna siivoilivat seinälevytyksen jämäpaloja ja valmistelivat yläkertaan paikkaa lattialevyille. Kolmen miehen ja yhden naisen voimin saimme nipun lattialevyjä yläkertaan noin puolessa tunnissa. Kiitokset Ekille ja Kallelle avusta!

Lauantain loppuosa meni pienissä, lähes näkymättömissä puuhissa. Sanna jatkoi ikkunoiden tilkitsemistä ja minä eristin radonputken yläpohjassa. Kiepautin putken ympärille 50-millistä levyvillaa. Käytin villan kiinnityksessä kapeaa höyrynsulkusuikaletta (noin 200 mm leveää), jota pyörittelin paketin ympäri. Lopuksi varmistin paketin jeesus-teipillä. Muuta puuhaa lauantaina oli yläpohjan sisäkaton koolausten viimeistelyt. Naulasin paikoilleen koolauspuiden väliin seinälinjalle tulevat kapulat sekä muutaman puun, joka meiltä velipojan kanssa pari viikko sitten jäi asentamatta.

Sunnuntaina 5.10 (tänään) tein yläpohjaan luukun talon pohjoispäätyyn, jotta lähiaikoina saapuva Termexin mies pääsee sitä kautta puhaltamaan yläpohjan eristeen. Ennen itse luukun rakentamista suunnittelin pitkään tellinkiä, joilla pääsen tuon luukun tekemään. Luukku on noin 7 m korkeudessa ja noin puolessavälissä on pohjoispäädyn kuistin yläpuolinen lapekatos. Kesällä jo totesin, että perustikkailla ei yli 20 asteen kulmassa olevalta tiilikatolta kovin turvallisesti pääse kiipeämään ylöspäin. Rakensin lapekatoksen päälle telineen, joka pitää tikkaiden alapään paikoillaan. Telineen yläpäässä on huuli, joka sujahtaa ylimmän tiilirivin taakse (rintapeltiä kun ei vielä ole asennettu). Tein puiset tikkaat, jotka ovat yläpohjan luukkuun kulkemisen kannalta juuri oikean mittaiset ja istuvat alapäästään tiilijakoon. Telineen ja tikkaiden kombinaatio toimi ja pääsin leikkaamaan Runkoleijonaan aukon. Saman systeemin avulla saan jossain vaiheessa tuon päädyn julkisivukoolaukset ammuttua paikalleen. Loppupäivä meni luukun oven rakentamisessa ja aukon kehystämisessä, mutta suorastaan hämmästyin hyvää lopputulosta; luukusta tuli paljon parempi kuin uskalsin toivoa. Jämäkkä ja tiivis. Saranointia en vielä tehnyt, sillä en torstaina muistanut saranoita ostaa, kun olimme rautakaupassa. Iltasella vielä parantelin pressujen kiinnityksiä, kun puuskittainen tuuli pyrki repimään pressut mukanaan. Sannan sunnuntai meni aukkojen tilkitsemisessä. Monen illan uurastuksen jälkeen jäljellä on enää yhden oven (kodinhoitohuoneen) tilkitseminen.